Kirjoittanut
Ihmisen tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat niihin tuntemuksiin, joilla hän mittaa omaa hyvinvointiaan. Toisaalta yksilö kokee onnen sosiaalisesti osana ympäröivää yhteiskuntaa. Sosiaaliturva, kansalaisvapaudet, tasa-arvo, yleinen varallisuus, poliittinen vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin ovat tärkeitä tekijöitä onnellisuuden kannalta. Työntekoa ja perhe-elämää koskettavat poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan ja keskeisesti kansalaisten hyvinvointiin. Demokratian, kansanterveyden ja uskonnonvapauden vaaliminen ovat onnellisen yhteiskunnan kulmakiviä. Valtiontalous pitää luonnollisesti olla sellaisessa kunnossa, että hyvinvointia tukevat rakenteet toimivat.
Talouskasvu taikasanana
Onnellisuus liitetään usein ajatukseen talouskasvusta onnellisuuden takaajana. Parantuneen talouden myötä saatavat tuotteet tai palvelut eivät lopulta merkitse ratkaisua onnellisuuden tavoittelussa. Tänään haluttu ja saavutettu — mikä tahansa rahan, vallan, seksin, menestyksen tai tähteyden ilmentymä — on jo huomenna osa totuttua elämää. Onnen tunteen lisäämiseksi pitäisi saada taas jotakin uutta.
Onnellisuuden kannalta tärkeitä asioita ovat perhe, ystävät, vapaus ja terveys. Onni liittyy mahdollisuuteen ilmentää oikeaksi kokemiaan arvoja toista ihmistä palvellen. Onnellisuus syntyy lopulta elämän tarkoituksen sekä tehtävän löytymisen ja niiden toteuttamisen ”oheistuotteena”.
Monimuotoinen uskonnollisuus
Jumalan olemassaolon vaikutus ihmisten arkipäivään vaihtelee, mutta enimmäkseen vanha toteamus ”minun onneni on olla Jumalaa lähellä” on vieras. Monet näyttävät viestittävän sitä, että Jumala on elämän ratkaisujen ulkopuolella. Joillekin näin käy kirkon jäsenyydestä ja taustalla olevista kristillisistä arvoista huolimatta. Toiset eivät tule syystä tai toisesta uhranneeksi ajatustakaan Jumalan suuntaan. Jotkut ovat asioita mietittyään päätyneet siihen, ettei ole muuta kuin tässä ja nyt elettävä elämä ilman tuonpuoleista ulottuvuutta.
Monimuotoinen uskonnollisuus on kuitenkin yhä osa ihmiskunnan onnellisuuden tavoittelua, vaikka on ajateltu, että tieteen edistysaskeleet, koulutustason yleinen nousu ja taloudellinen vaurastuminen siirtävät uskonnot tarpeettomina historiaan.
Myönteisiä vaikutuksia
Usko Jumalaan on sellaista sosiaalista pääomaa, jonka vaikutusta on helppo aliarvioida. Etenkin sellainen usko, joka näyttäytyy seurakunnallisena ja kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisena aktiviteettina, on onnellisen yhteisön rakennuskiviä.
Terve uskonnollinen yhteisö tukee yksilön persoonallisuuden vahvistumista ja lisää ihmissuhteiden luottamuksellisuutta. Tällaiset sosiaaliset turvaverkot palvelevat yhteiskunnallista vakautta.
Uskonnolliset tekijät vaikuttavat usein myönteisesti terveyden edistämiseen (esimerkiksi vähentäen tupakointia ja alkoholin kulutusta) ja läheisten perhesuhteiden pysyvyyteen (pyrkimys aviouskollisuuteen). Juuri terveys ja läheiset perhesuhteet nousevat onnellisuustutkimuksissa keskeisiksi onnellisuutta selittäviksi tekijöiksi.
Mikä on totuus
Onnellisuudesta puhuttaessa on tärkeää muistaa: keskeisintä on sittenkin se, mikä on totuus ympäröivästä todellisuudesta. Uskonnollisuus on hyödyllistä ja onnea aikaansaavaa, mutta mikä tahansa uskonnollisuus ei ole totuuden löytämistä.
Jeesus Kristus ei ole samoilla hyllyillä muiden uskontojen kanssa. Risti, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tuhoavat väitteen: ”Kaikki tiet vievät Jumalan yhteyteen.” Siksi pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla.
Jos haluaa totuuden tuntemiseen, on pakko pysähtyä Jeesuksen eteen. Jeesus on enemmän kuin tavarat, tekeminen, viihtyminen tai onnellisuus. Jeesus on ainoa tie Jumalan yhteyteen!
