Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa. Kankaan taustablogeihin ja kolumneihin sekä Radio Dein Israel -raportteihin voi tutustua www.kinnerettours.fi nettisivun linkeistä.
Tämä viikon vaihde on kansainvälisessä politiikassa erittäin mielenkiintoinen, kun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen keskiössä on Palestiinan valtio. Tälle maalle on YK:n puheissa ilmaissut tukensa muun muassa Suomen presidentti Tarja Halonen. Kaikkiaan valtion tukena lasketaan olevan noin 130 maata.
Palestiinalaisten on määrä perjantaina jättää turvallisuusneuvostolle jäsenyyshakemus, jonka tarkoituksena on vahvistaa heidän asemaansa ja pohjustaa kansainvälisesti omaa valtiota.
Tämä järjestely ei käy Israelille eikä ainakaan tässä vaiheessa sen tärkeimmälle liittolaiselle Yhdysvalloille, joka ilmeisesti veto-oikeudellaan estää hakemuksen etenemisen neuvostossa. On otaksuttu, että turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista myös Ranska ja Iso-Britannia saattaisivat käyttää vetoa. Sen sijaan Venäjä ja Kiina ovat vahvasti palestiinalaisten takana.
YK:n yleiskokous alkoi keskiviikkona New Yorkissa. Päällimmäisiä aiheita ovat palestiinalaisvaltion ohella Libya ja laajemmin Lähi-itä. Libyan asiat eivät liene kovin hankalia, sillä kansainvälinen yhteisö on jo toivottanut tervetulleeksi joukkoonsa maan uuden väliaikaisen hallinnon, joka korvaa diktaattori Muammar Gaddafin.
Kirjoitin Kokkolassa ilmestyvään KESKIPOHJANMAA –lehteen (to 22.9.2011) aiheesta kommentin. Seuraavassa ote kirjoituksesta:
Palestiinalaisasiasta saattaa paisua iso ongelma YK:lle ja sen vaikutusvaltaisille jäsenmaille, jotka ovat turhaan koettaneet vuosikymmeniä ajaa rauhaa osapuolten välille. Rauhan puolesta on askaroinut muun muassa nelikko: YK, USA, Venäjä ja EU. Se on toistaiseksi yhdessä ajanut neuvotteluja, joissa Israel ja palestiinalaishallinto keskenään sopisivat rauhanehdoista.
Palestiinan yksipuolinen itsenäisyysjulistus voi räjäyttää ruutitynnyrin. Palestiinalaisjohto aikoo tuoda kysymyksen yleiskokouksen käsittelyn, vaikka sitä on suostuteltu luopumaan YK:n täysjäsenyyshakemuksesta, ja palaamaan neuvotteluihin Israelin kanssa. Kabineteissa on käyty viime hetkiin saakka lobbausta, jotta Palestiinan hanke toistaiseksi jäädytettäisiin.
Palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas on viime kuukausien kiertomatkoillaan koonnut tavoitteelleen noin 130 YK:n jäsenmaan tuen. Abbasin vuoro on puhua YK:ssa perjantaina, joka on muslimien rukouspäivä. Tämän vuoksi Israelin armeija ja rajapoliisijoukot ovat äärimmäisessä hälytysvalmiudessa erityisesti pääkaupunki Jerusalemissa. Pienikin provokaatio saattaa sytyttää suuren yhteenoton.
Palestiinalaisten YK-delegaation mukaan israelilaisten vuoksi neuvottelut ovat niin pahoin jumissa, että edistystä haetaan kansainväliseltä yhteisöltä.
Israelilaiset ovat toista mieltä. Pääministeri Benjamin Netanjahun oikeistohallitus tarjosi palestiinalaisille keväällä 2009 itsenäisyyttä ja reilua vuotta myöhemmin jäädytti kymmeneksi kuukaudeksi kiistellyllä Länsirannan alueella juutalaisten rakennustoiminnan. Nykyhallitus on Israelissa ensimmäinen, joka on selvästi luvannut ohjelmassaan palestiinalaisille itsemääräämisoikeuden Israelin valtion rinnalla.
Palestiinalaisia riepovat edelleen suuret kysymykset kuten Jerusalemin jakaminen sekä vuosien 1948 ja 1967 pakolaisten ja heidän jälkeläistensä paluuoikeudet kotiseuduilleen.
Palestiinalaiset uhoavat voitontahtoa viime hetkillä ja sanovat, etteivät vedä tavoitettaan YK:n käsittelystä, vaikka Yhdysvallat ja kenties muutkin länsimaat epäisivät heiltä suuret raha-avut. Tähän heitä kannustaa vahva tuki arabimaista, joissa viime viikkojen mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että reilut 80 prosenttia arabeista kannattaa Palestiinan itsenäisyyttä. Palestiinalaisasian takana ovat YK:ssa lisäksi kaikki islamilaiset valtiot sekä useimmat kehitysmaat. Samassa linjassa on useita länsimaita, joista osa kuitenkin toivoisi uusia suoria neuvotteluja Israelin kanssa.
Vaikka YK:n arvovaltaa testataan rajusti, yleiskokous tuskin voi pakottaa osapuolia rauhaan. YK:n jäsenmaita sitovat lopulta vain turvallisuusneuvoston päätökset, joihin pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeutensa.
YK:n yleiskokouksen istunnossa puhuu torstaina Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad, joka ilmaisee taas kerran maansa vahvan Israelin ja USA:n vastaisen näkemyksen.
Viikon vaihde määrittää suuntaa Lähi-idän kestokiistaan. Monet pelkäävät, että mahdollinen päätös laukaisee palestiinalaisten kolmannen väkivaltaisen kansannousun, intifadan.
Israelissa rivikansalaisten enemmistö uskoo, että elämänmeno jatkuu yhtä epävakaana kuin ennenkin, eikä konflikti laajene lähiviikkoina. Tuore heprealaisen yliopiston kysely osoitti, että 70 prosenttia israelilaisista on sitä mieltä, että maan tulee hyväksyä YK:n päätös Palestiinan itsenäisyydestä. Joka tapauksessa täkäläiset tietysti odottavat ennen muuta, että palestiinalaiset palaavat neuvotteluihin, ja tekevät Israelin hallituksen kanssa rauhansopimuksen, jolla saavat tunnustetun valtion.
