Kirjoittanut
Jaakko Pirttiaho on Yksin armosta ry:n toiminnanjohtaja, raamattunopettaja, kirjailija ja blogisti - www.yksinarmosta.fi”Hänen sydämensä on luja ja peloton, ja lopulta hän näkee ahdistajiensa tappion.” (Ps. 112:8).
Lujana pysyminen liitetään Raamatussa usein Jumalan lupauksiin luottamiseen. Lujuus on juuri sitkeää kestävyyttä sen varassa, mitä Jumala on Raamatussa puhunut.
Luja ja peloton usko annetaan meille ahdistusten aikoina. Vaikeudet pakottavat meitä kurottautumaan yli omien mukavuusalueidemme kohti Jumalan uskolla tavoitettavia keitaita.
Kestävyys on tarpeen silloin, kun lupausten ja arkitodellisuuden väliin avautuu pelottavan syvä ja leveä kuilu. Usko katselee silloin jyrkänteen toisella puolella olevia hedelmäpuita ja omistaa ne itselleen – vaikka oma maaperä onkin vielä pelkkää pölyä ja tuhkaa.
”Lopussa kiitos seisoo”, on vanha kansansanonta. Psalmista yhtyisi sanontaan ja jatkaisi harmaahapsisella hymyllä: ”Ole siis tänään luja ja peloton!”
Ehkä juuri tänään kuilut eivät täyty eivätkä maisemat vaihdu? Mutta Jumalan lupaukset ovat totta. Etsi Raamatusta omat tartuntakohtasi ja ole varma, että vielä tulee ilon aika.
Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.
