Kirjoittanut
Kirjoittaja on Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja.Tämän syksyn uutisoinnissa perheeseen on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota. Puolisoiden ja lasten hyvinvointi ovat olleet niin sote-uudistuksen kuin avioliittoa koskevan lainsäädäntöuudistuksen keskiössä. Samat asiat puhuttivat myös seurakuntavaaleissa.
Mediassa on kiinnitetty yhä uudestaan huomiota perheille annetun tuen riittämättömyyteen. Tällä viikolla on käyty laajaa keskustelua siitä, miten 1990-luvulla alas ajettu kotiapu voitaisiin jälleen saattaa perheiden ulottuville. Yhteiskunnan pienimmän hyvinvointia tuottavan yksikön pitää saada käsityönä toteutettua tukea erityisesti pikkulapsivaiheessa, kun konkreettisen avun tarve on suurin. Nyt on saatu alustavasti sovittua siitä, että kotiapua ryhdytään tarjoamaan perheille ensi vuoden alusta.
Perheitä ja pareja tuetaan monessa eri osoitteessa. Kunnat, seurakunnat ja järjestöt tarjoavat hyväksi havaitsemaansa apua omien järjestelmiensä kautta sitä tarvitseville. Yhä uudestaan havahdutaan kuitenkin siihen, miten apu ei meinaa löytää ajoissa perille. Eri verkostoihin on kertynyt runsaasti samaa päämäärää – perheiden hyvinvointia – tavoittelevaa osaamista, josta voisi olla kaikille hyötyä. Nyt olisi korkea aika tiivistää tahojen välistä yhteistyötä ja rakentaa luottamusta sinne, mistä se on syystä tai toisesta kadonnut.
Kävi perjantaisessa avioliittolakiäänestyksessä niin tai näin, keskustelu ei varmasti pääty siihen. Galluppien valossa näyttäisi siltä, että kansa on jakautunut asiassa melko tavalla kahtia – katsoi asiaa sitten yhteiskunnan tai kirkon suunnasta. Mielipidekirjoitusten perusteella jako näyttäisi samansuuntaiselta. Puolelle väestä avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, puolelle liiton solmivien sukupuolella ei ole väliä.
Kirkossa alkaa äänestyksen jälkeen keskustelu, jossa vastakkain asettuvat oppi ja yksilön oikeudet. Molemmilla näkemyksillä on omat kannattajajoukkonsa ja oma toimintalogiikkansa. Miten me täällä Suomessa osaisimme elää siten, että perheet tulisivat monikerroksisesta moniarvoistumisesta huolimatta autetuiksi? Tämä jää tulevaisuuden näytettäväksi.
