Kirjoittanut
Kirjoittaja on savonlinnalainen kirjailija ja Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja.Lähi-idässä Golanilla on demilitarisoitu vyöhyke. Se on tavallaan ”ei-kenenkään maata”. Siellä ei ole Israelin eikä Syyrian joukkoja. Siellä on YK-joukot, joita jotkut ovat kuvanneet ”United Nothing”- joukoiksi. Kuitenkin se alue kuuluu kiistasta huolimatta toiselle osapuolelle.
Perkeleen kohdalla on tilanne vähän samaan tapaan. Ihminen usein luulee kuuluvansa ei-kenenkään maalle. Perkelettä ei kielletä, mutta Jumalaankaan ei uskota. Tai toisten päin. Ihminen kuitenkin kuuluu jommallekummalle puolelle.
Silloin tällöin aina valistusajalta 1700-luvulta asti on väitetty Perkeleen kuuluvan keski-aikaan. Niin se kuuluikin, mutta sen lisäksi Perkele kuuluu tähän aikaan ja kuului valistusaikaa edeltävään aikaan. Kun raamatunkäännöskomitea aikanaan yritti kesyttää Perkeleen kesyksi paholaiseksi, niin Perkele itse ajatteli asiasta toisin.
Hän ilmoittaakin olemassaolostaan säännöllisin väliajoin. Ja jos kirkko ei hänestä muistuta, Perkele MOTtaa meitä kuonoon muita väyliä pitkin. Välineinä hän käyttää joskus Saatananpalvojia ja välillä vaikka mitä väyliä. Perkele on strategian ammattilainen.
Miten Perkeleeseen tulee sitten suhtautua yli viikko jälkeen Perkeleen edellisen tulemuksen? Mikään ei ole niin vanha uutinen kuin viikon vanha Perkele. Se on Perkeleen vanha uutinen. Kaksi vaihtoehtoa on. Ensiksi vitsailla ja väheksyä koko asiaa. Toiseksi kiihkoilla ja kauhistua asiasta. Kummassakin tapauksessa Perkele taputtaa käsiä.
Miksi Perkele, pimeyden voimat ja henkivallat kiinnostavat ihmisiä? Ensiksi ei pidä ihmetellä, että ihmiset menevät ihan sekaisin näistä Perkeleen asioista, koska he ovat yhtä sekaisin siitä, mistä kristinuskosta on yleensä kysymys. Toiseksi henkinen tyhjiö on aina täytettävä. Jos sitä ei löydy klassisesta kristinuskosta, TAROT-korteista ja muista energialähteistä, tarjolla on demoni-orkesterikin.
Mutta kuka on tämä isolla kirjaimelle kirjoitettava Perkele? Hän on juuri se, joka taistelee Jumalaa vastaan. On olemassa Jumala ja on olemassa Perkele. Tämä kahtiajako on ihmiskunnan suurin draama, jossa jälkimmäinen on jo tuomittu häviämään. Ilmestyskirjan loppu kertoo lopputuloksen. Ja sen Perkele tietää.
Perkeleen päätehtävä on syyttää. Tätä hän jatkaa loppuun asti. Hän syyttää kaikkia aina ja kaikkialla. Tällä Perkele pyrkii vain yhteen asiaan. Estämään sen, että joku uskoisi Jumalaan. Siksi Perkele on väkevä, mutta Jeesus Kristus oli väkevämpi.
Kun Jeesus aikanaan ajoi ihan aikuisten oikeesti demonit miehestä sika-laumaan vielä kovemmalla nopeudella kuin YLE:n kamerat surrasivat Kallion kirkossa, sen seurauksena fariseukset syyttivät Jeesusta pääpaholaiseksi Beelsebuliksi. Lannan jumalaksi, joka haisi pahalle. Perkele haisee pahalle, siksi se kiinnostaa mediaa.
Mikä on ongelma niin Saatanapalvojilla kuin niillä kristityillä, jotka näkevät demoneita joka paikassa? Sielläkin, missä niitä ei ole. Heillä on sama ongelma kuin Jeesuksen ajan fariseuksilla. He eivät uskoneet, vaan vaativat merkkiä taivaasta. Tätä on epäusko. He eivät uskoneet, mutta silti olisi pitänyt nähdä. Jos ei näe Jumalaa, pitää nähdä merkkejä Perkeleestä.
Raamatun malli on toisenlainen. Ensin uskotaan ja sitten taivaassa katsellaan merkkejä. Perkele haluaa muuta ohjelmaa. Perkele voi ajaa ulos toisen Perkeleen, mutta ei itseään. Siksi Perkelettä vastaan on vain yksi ase. Jumalan sormi, jonka takana on Jumalan käsivarsi. Se on voiman alkulähde.
Perkeleen kanssa ei ole lepoa. Rintamien välissä sitä ei ole. Lepo annetaan vain taistelujen keskellä. Tässä taistelussa on vain yksi hyökkäysase: Jumalan sana. Kaikki muut aseet ovat vain puolustusta varten. Perkelettä pitää ampua kovilla. Tähdätä suoraan ja joskus sarjatulella.
Miksi Perkeleen asiat kiinnostavat enemmän? Perkele on media-seksikäs. Hän osaa aina tulla esille. Juuri silloin kun luulet, että Häntä ei ole olemassa, Perkele järjestää lehdistötilaisuuden parhaaseen katseluaikaan parhaalla mahdollisella kanavalla. Ja Hän tekee sen sinun ja minun verorahoilla.
Mutta kun joku opettaa Raamattua seurakunnassa uskollisesti viikosta toiseen, se ei ole uutinen. Kun jonkun hartauskirjoja ostetaan tuhansittain ja niitä luetaan päivittäin ja viikoittain, se ei ole uutinen. Kun joku yksinäinen ihminen kiusoissaan, vaivoissaan ja sairauksissaan siunaa itsensä illalla uneen Jeesuksen nimessä, se ei ole uutinen. Myös Perkele tietää sen.
Mutta Perkele tietää myös, että meille Jumalan antama järki ei aina ole käytössä. Myöskään uskovaisten keskuudessa. Ja nimenomaan heidän ja meidän keskuudessa. Perkele tietää, että kukaan ei ole niin tyhmä, kuin tyhmä uskovainen. Siksi Perkele tulee takaisin. Mutta Perkele ei kerro, milloin se tapahtuu?
Kerran Suomessa oli uskovien ryhmä, joka oli innostunut ajamaan demoneita joka paikasta pois. Kerran he menivät kahvilaan ja ostivat isot kupit kahvia ja jokaiselle herkullisen viinerin. Ennen kuin he aloittivat syömisen, yksi seurueen jäsenistä kysyi ”pitäisikö näistä viinereista ajaa kalorit ulos…” Siihen yksi heistä vastasi, että ”tämä on sitä lajia, joka ei lähde ulos kuin rukouksella ja paastolla…”
Perkele ei lähde ulos pelkällä paastolla!
