Kirjoittanut
Leif Nummela on Uusi Tie -lehden päätoimittaja.Suomessa vieraillut seurakuntien perustamisen asiantuntija Jarleif Gaustad kertoi Norjan luterilaisen lähetysliiton (NLM) perustaneen viimeisten kymmenen vuoden aika 50 uutta seurakuntaa Norjaan. Yhteensä NLM:llä on nyt 80 seurakuntaa. Osa on entisiä rukoushuoneyhteisöjä, joista on kehittynyt seurakuntia, osa on uusille alueille perustettuja seurakuntia. Muutama toimii Norjan ev. lut. kirkon yhteydessä, mutta suurin osa on täysin itsenäisiä luterilaisia seurakuntia. Norjassa muutkin kirkon herätysliikkeet perustavat nykyään seurakuntia.
RUOTSISSA PUOLESTAAN on muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana perustettu kolmisensataa uutta evankelikaalista ja karismaattista maahanmuuttajaseurakuntaa. Ruotsissa on myös muutamia kymmeniä itsenäisiä, tunnustuksellisia luterilaisia seurakuntia ja joitakin erityissopimuksin Ruotsin valtiokirkon yhteydessä toimivia herätysliikepohjaisia luterilaisia seurakuntia. Myös Tanskassa luterilaiset herätysliikkeet ovat viime vuosikymmeninä perustaneet itsenäisiä seurakuntia. Osa näistä seurakunnista toimii luterilaisen kirkon sisällä.
SUOMESSA MUUTAMILLA herätysliikkeillä on kirkon sisällä rajatulla itsenäisyydellä toimivia jumalanpalvelusyhteisöjä. Lisäksi voisi mainita kaksi ryhmää, jotka ovat viime vuosikymmeninä perustaneet Suomeen kymmeniä itsenäisiä seurakuntia. Toinen on kirkosta erillään toimiva One Way Mission, joka luettelee kotisivuillaan 24 uutta seurakuntaa.
Toinen on luterilaisesta kirkosta viimeisten parin vuosikymmenen aikana hiljalleen itsenäistynyt Lähetyshiippakunta, jonka kotisivuilla luetellaan tällä hetkellä 46 seurakuntaa. Pieni osa niistä on ruotsinkielisiä, suurin osa suomenkielisiä. Molemmissa edellä mainituissa liikkeessä on mukana runsaasti myös luterilaisen kirkon jäseniä. One Way Mission ei ole mihinkään tunnustuskuntaan kuuluva liike, kun taas Lähetyshiippakunta on vahvasti luterilaiseen tunnustukseen sitoutunut. Suomessa on myös joitakin maahanmuuttajaseurakuntia.
Samalla, kun vanhat liberalisoituvat kansankirkot ovat menettäneet satojatuhansia jäseniä, Pohjoismaihin on syntynyt satoja uusia eläviä seurakuntia.
MIELENKIINTOISTA ON se, että jos mennään noin viisikymmentä vuotta taaksepäin juuri mitään tässä kirjoituksessa mainituista ei ollut olemassa. Kaikki nämä – ehkä noin 500 uutta seurakuntaa Pohjoismaissa – ovat viime vuosikymmenten aikana syntyneitä. Monet mainituista seurakunnista ovat tietysti pieniä, alle sadan hengen yhteisöjä, kun taas muutamissa on yli tuhat jäsentä. Lisäksi myös vanhemmat niin sanotut vapaat suunnat ovat perustaneet uusia seurakuntia.
EDELLÄ MAINITUT uudet seurakunnat ovat myös keskenään hyvin erilaisia opillisilta korostuksiltaan, rakenteellisesti ja toiminnallisesti. Joillakin on vahva kansainvälinen lähetystyö, toisilla ei juurikaan. Tulevaisuus näyttää, mitkä näistä seurakunnista ovat elinvoimisia ja kykenevät säilymään yli sukupolvien. Selvää on kuitenkin tämä: samalla, kun vanhat liberalisoituvat kansankirkot ovat menettäneet satojatuhansia jäseniä, Pohjoismaihin on syntynyt satoja uusia eläviä seurakuntia. On todennäköistä, että niitä syntyy vielä satoja lisää ja samalla Pohjoismaiden hengellinen kenttä entisestään monimuotoistuu.
Kirjoitus on julkaistu Uusi Tie -lehdessä (46/2022).
Lue lisää Jarleif Gaustadista ja Norjan luterilaisesta lähetysliitosta tästä Uuden Tien artikkelista.
