Porno ja dominoiva himo

Porno on vanha kreikankelinen sana – porneia. Sillä tarkoitetaan seksuaalista siveettömyyttä. Nykyään pornoa markkinoidaan vapauden suurimpana indikaattorina. Jos ihminen saa ilman kieltoja ja estoja omistautua kaikenlaisiin paheisiin, niin hän on vapaa. Näin moni ajattelee. Vapaasta seksistä tulee mittari, joka kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin vapaudesta, demokraattisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Näin, yllättäen, pornosta, jota ennen niin voimakkaasti pidettiin pahana ja syntinä, on tänään tullut positiivinen asia. Vapaassa maailmassa pitää olla pornoa, vapautumista seksuaalisuuden tabuista ja moraalista. Nimenomaan vapaa Länsi pumppaa pornoa maailmaan – demokratian, sananvapauden ja suvaitsevaisuuden kylkiäisenä. Mutta onko porno oikeastaan merkki vapaudesta?

Kirkkoisä Augustinus todisti Rooman valtakunnan tuhon 400-luvulla. Pyhä Augustinus kirjoittaa viisaasti teoksessaan Jumalan kaupunki: “Niinpä, hyvä mies, vaikkakin orja, on vapaa; kun taas syntinen mies, vaikkakin kuningas, on orja. Sillä, hän ei palvele vain yhtä miestä, vaan mikä pahempi, hän palvelee niin montaa herraa, kuin hänellä on paheita.” Kristinuskossa nähtiin, että vapaus ei ole vapautta tehdä syntiä ja seurata omia himojaan, vaan todellista vapautta on tehdä oikein ja tehdä hyvää. Hyveellinen – rehellinen, rohkea, viisas, oikeudenmukainen – ihminen on vapaa. Onko huumeiden käyttäjä vapaa? Entä alkoholisti? Pornoriippuvainen?

Raamatussa ylistetään vapautta. Vapaus on Jumalan lasten osa, mutta Raamatussa kielletään kaikki siveettömyys – porneia. Siveettömyys nähdään syntinä, joka ei johda vapauteen vaan orjuuteen. Paavalin teologiassa synti on tyranni, hallitsija, joka asettaa ihmisen orjakseen. Synnin palkaksi saa niittää kuoleman.

”Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu. Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta… Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät.” (Room. 6.)

Raamatun mukaan siveellinen ihminen – eli hän avioliitossa tai selibaatissa – on vapaa, sillä hän ei ole seksuaalisten himojen orja. Pornoteollisuudessa liikkuu uskomattomat rahat. Ja mikä ehkä vielä kiinnostavampaa, pornoa voidaan käyttää propagandan ja mainonnan välineenä. Pornoa voidaan käyttää myös poliittisena aseena, jonka tarkoituksena on alistaa, dominoida ja tuhota ihmisiä. Kirkon ja politiikan historiasta löytyy paljon todistuksia siitä, kuinka siveettömyys, porneia, on koitunut hallitsijoiden, evankelistojen, pappien ja piispojen kohtaloksi. Seksuaaliset lankeemukset ovat tuhonneet monia missioita. Raamatusta tulee mieleen pari esimerkkiä siitä, kuinka seksuaalista himoa on käytetty tehokkaimpana aseena sodassa.

Simsonin alistaminen – ”Olin mennyttä miestä”

Filistealaiset olivat jo kauan yrittäneet voittaa israelilaisten voimamiehen ja johtajan, Simsonin. Viimein filistealaiset päälliköt keksivät lahjoa Simsonin rakastajatarta, Delilaa. He antoivat naiselle paljon rahaa, ja pyysivät, että hän ottaisi selvää, mikä on Simsonin yliluonnollisten voimien salaisuus. Näin filistealaispäälliköt sanoivat Delilalle salaisessa kokouksessa: ”Viekoittele hänet kertomaan, mikä on hänen suurten voimiensa salaisuus, ja miten me voimme voittaa hänet, niin että saamme hänet sidotuksi ja lannistetuksi.” (Tuom. 16.) Delila oli ilmeisesti kaunis, ja Simson oli rakastunut häneen kiihkeästi. Niinpä Delila viekoitteli Simsonia ja maanitteli häntä paljastamaan salaisuutensa. Tämä rakastajattaren viekoittelu oli filistealaisten tehokkain ase voimakkaan Simsonin nujertamiseksi ja alistamiseksi – ja lopulta tuo taktiikka toimi. Simson paljasti Delilalle kaikki salaisuutensa. Niinpä hänen heikkoutensa paljastui, ja filistealaiset pidättivät hänet, kahlitsivat hänet orjakseen ja häpäisivät häntä.

Tämä perustaktiikka ei ole jäänyt Raamatun historiaan, vaan myös nykyään tätä painostustaktiikkaa käytetään paljon. 1960-luvun seksuaalivallankumouksen myötä monet aikamme delilat ovat viekoitelleet monia simsoneita. Simson ei tajunnut, että viehättävä Delila oli pelkkä naamio, jonka takaa hänen arkkivihollisensa yrittivät tehdä miehen aseettomaksi, voimattomaksi ja tyhmäksi.

Judit – antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa

Toinen esimerkki viettelyksen vallasta löytyy Juditin kirjasta. Tässä tapauksessa tappava miekka iskee yllättäen kauniin ja viettelevän Juditin kädestä. Juditin kirja on fiktiivinen historiankertomus, jonka juonena on, että Assyria on valloittanut koko maailman, ja enää muutama hassu israelilaiskaupunki sinnittelee vapaana. Nuo israelilaiset ovat epätoivoisessa tilanteessa Assyrian armeijan leiriytyessä niiden maille. Kun Israelin päämiehet ovat luovuttamassa, esiin astuu Judit, säkenöivän kaunis nuori leskirouva. Tästä hurskaasta ja jumalaapelkäävästä naisesta todetaan, että ”hänen vartalonsa oli kaunis ja hänen kasvonsa olivat suloiset katsella” (Jud. 8:7.) Judit ilmoittaa miehille, että hän hoitaa homman. Sitten hän meikkaa, laittautuu kauneimpiin vaateisiinsa ja hienoimpiin koruihinsa. Hän marssii Assyrian sotaleiriin, ja ilmoittaa haluavansa keskustella Assyrian ylipäällikön, Holoferneksen kanssa.

Holofernes ja Assyrian upseerit häkeltyvät Juditin kauneudesta. Judit imartelee Holofernesta hänen saavutuksistaan, ja siitä, kuinka hän tulee vielä tekemään suuria urotöitä. Holofernes on aivan ”mennyttä miestä”. Neljäntenä yönä Holofernes kutsuu Juditin omaan telttaansa juhlimaan. Judit myöntyy täysin: ”Kuka minä olen vastustamaan herraani?” ”Kaiken sen, mikä herraani miellyttää, minä teen ilomielin. Se ilahduttaa minua kuolinhetkeeni saakka.” ”Mielelläni, herra. Tänään on elämäni suurin päivä, tärkeämpi kuin yksikään syntymästäni saakka.” (Jud. 12:14–15, 18.) Holofernes on onnessaan. Ilta on täynnä toivoa. Holoferneksen tavoitetta ei pidä lukea rivien välistä: ”Meiltähän menee maine, jos annan tuollaisen naisen olla täällä kaikessa rauhassa enkä makaa häntä. Hän nauraa minulle, jos jätän hänet viettelemättä…” (12:12, 16–17.) Innokkuuttaan Holofernes villitsi vielä viinillä.  ”Holofernes oli riemuissaan Juditin tulosta ja joi ruukuittain viiniä; niin paljon viiniä hän ei ollut yksissäkään juhlissa juonut koko elämänsä aikana.” (12:20.) Pikkutunneilla, juuri kun tavoite oli oikein lähellä, Holofernes sammui. ”Holofernes oli kaatunut pitkin pituuttaan vuoteelleen, sillä hän oli ympäripäissään.” (13:2.) Silloin Judit otti seinältä miekan ja löi sillä Holoferneksen pään irti (13:4–9). Pikkutunneilla Judit sipsutti takaisin kotikyläänsä, sotapäällikön pää eväskorissaan.

Tästä tapauksesta on taidemaailma maalannut lukemattomia teoksia. Tässä kuvastuu se, missä on monien miesten heikoin kohta. Niin kuin Nylon Beat laulaa, ”Seksi vie, ja taksi tuo…” – olennaista on, kenen luo se vie. Ja jos se todella vie, niin tätä viettiä voi käyttää hyväkseen. Varmasti käytetään. Tämän päivän delilat ja seksuaaliset viettelykset viekoittelevat miehiä lähinnä internetin näyttöpäätteiden kautta. Sekä Simsonin ja Holoferneksen tapauksissa viettelevä nainen oli se ase, jonka kautta vastapuoli sai voiton. Veikkaan, että myös tänään pornoa käytetään paljon sodankäynnin välineenä. Kannattaisi pitää mielessä se kristillinen ajatus, että porno ei ole merkki vapaudesta, vaan orjuudesta.