Kirjoittanut
Radio Dein päätoimittajaVietin joululoman Radio Dein kuuntelijamatkalla Israelissa. Kokemus oli niin vaikuttava, että on vaikea siirtyä takaisin arkirutiineihin pyhien paikkojen tutkimisen sijasta.
Olen aina haaveillut joulusta Betlehemissä aidossa ympäristössä. Tosin on myönnettävä, että oman lapsuuteni joulutraditiot ovat muokanneet sielunmaisemaani joulun hartaaksi juhlaksi pimeän lumisen talven keskelle.
Samanlaista tunnelmaa ei syntynyt aurinkoisessa Betlehemissä, jossa arabikristityt juhlivat joulua torilla kansanjuhlana kuten meillä vappua juhlitaan. Kun samaan aikaan oli kaupungissa vielä vierailulla sheikki ja katolinen piispa, niin autot olivat kaduilla täysin jumissa monta tuntia. Mutta silti pääsimme aattona käymään Paimenten kedolla, jossa alkuperäisen oloiseksi tehty karjasuoja – eli luola – auttoi pääsemään tunnelmaan.
Raamattunsa osaava oppaamme yllätti meidät eripuolille Israelia suuntautuneella kiertomatkalla. Hän osoitti, kuinka lähes jokainen maan kukkula ja laakso löytyvät myös Raamatusta. Israelissa Sana alkaa elämää – mikä myös innostaa lukemaan Raamattua.
Matka tuntui vahvistavan niin aktiivikristittyjen kuin etsikossa olevien matkalaisten ja varsinkin nuorten uskoa. Oli koskettavaa kuulla, kuinka kolmetoistavuotias poika kertoi rakastuneensa Israeliin ja haluavansa muuttaa sinne aikuisena. Jeesuksen jalanjäljissä kulkeminen Galileassa ja Jerusalemissa ei jättänyt ketään kylmäksi.
Uuden vuoden aaton vietimme temppelin länsimuurin tunnelissa, jossa näimme omin silmin Pilatuksen linnan aukion. Sieltä alkoi Jeesuksen kärsimystie, ”Via Dolorosa”. Seisoimme kivilaattojen päällä, kahdenkymmenen metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta – paikassa, jossa Jeesus on todennäköisesti kulkenut ristinsä kanssa. Israelissa ei vietetä meidän tapaan uutta vuotta, joten ilotulituksia ei ollut taivaalla, mutta sen sijaan jokaisen sisällä kupli ilo olla niin lähellä Vapahtajaa.
Kun noin viisikymmentä eri-ikäistä, erilaisesta seurakuntataustasta tulevaa ja erilaisen uskon kokemuksesta omaavaa kristittyä viettää lähes pari viikkoa aamusta iltaan yhdessä, saa siinä kokea myös todellista kristittyjen yhteyttä. Ihmiset löytävät ystäviä, avaavat elämänsä kipeitä asioita ja uskaltavat olla aitona itsenään sekä kokea olevansa sellaisenaan ryhmään hyväksyttyjä. Kokemus oli meille kaikille häivähdys siitä, mitä todellinen seurakuntayhteys voisi olla.
Matkan viimeisenä päivänä jaoin pyhiinvaellustodistukset, ja kaikki saivat kertoa, mikä asia oli kullekin ollut matkalla tärkeintä. Yllättävää oli, kuinka eri ihmisiä olivat koskettaneet hyvin erilaiset paikat. Moni oli elämässään jonkinlaisessa risteyskohdassa. Moni myös koki tulleensa matkalla puhutelluksi juuri oman elämän tilanteessa. Uskallankin luvata, että pyhiinvaellusmatka antaa loman lisäksi elämään aivan uudenlaista voimaa tai herkkyyttä. Me tarvitsemme omassa kuivassa erämaavaelluksessamme hengellisiä keidasmatkoja ja pysähtymistä Sanan äärelle.
Koska minulla oli mukana myös seitsemänvuotias tyttäreni, niin toki sukulaiset olivat huolissaan perheeni turvallisuudesta syksyn konfliktin jälkeen. Mutta kuten monet paikalliset todistivat, Israelissa on tällä hetkellä rauhallisempaa kuin mitä siellä on ollut pitkään aikaan. Kuohunta on nyt naapurivaltiossa. Sekä israelilaiset että palestiinalaiset odottavat näiden kriisien ratkaisua, lopputuloksesta riippuen, pelolla tai toivolla.
Jos haaveilet Israeliin matkustamisesta, niin suosittelen tekemään sen pian. Kun näet ja koet Lähi-idän, se kasvattaa ymmärrystäsi tilanteen monista kasvoista. Rauha Lähi-idässä olisi Jumalan ihme, mutta sitä meidän kristittyjen täytyy toivoa ja rukoilla.
Kirsi Rostamon toimittama ohjelma Israelin-matkasta Radio Deissä lauantaina 12.1.2013 klo 15.00.
Lisätietoja Israelin matkoista www.Deimatkat.fi
