Kirjoittanut
Emil Anton on suomalais-irakilainen katolinen teologian tohtori. Hänen viimeisin suomenkielinen kirjansa on Katolisempi kuin luulit: Aikamatkoja Suomen historiaan (Kirjapaja 2017).Lokakuu on katolisessa kirkossa ruusukon kuukausi. Tiistaina 7. lokakuuta oli ruusukon juhlapäivä, joka juontaa juurensa Lepanton taisteluun vuonna 1571. Tuon suuren meritaistelun häviäminen osmaanien valtakuntaa vastaan olisi todennäköisesti merkinnyt kristillisen Euroopan joutumista islamin alaisuuteen. Paavi Pius V kehotti uskovia rukoilemaan ruusukkoa kristillisten merivoimien puolesta, ja historiallinen voitto omistettiin lopulta ruusukon Neitsyt Marialle virallisen kirkollisen juhlapäivän muodossa.
Monia luterilaiseen kirkkoon ja vapaisiin suuntiin kuuluvia kristttyjä ruusukko ja siihen sisältyvät Ave Maria eli Terve Maria -rukoukset puistattavat. Miksi ruusukossa on viisi kertaa enemmän rukouksia Marialle kuin Jumalalle? Eihän Raamatussa missään käsketä rukoilemaan Mariaa, ja onhan Jeesus Uuden testamentin mukaan selvästi ainoa välimies Jumalan ja ihmisten välillä.
Haluan jakaa kolme ajatusta, jotka voisivat auttaa alkuun keskinäisen ymmärryksen tiellä. Ennakkoluulot kun voivat olla kovinkin vahvoja, joskus ihan syystäkin. Tilanne täytyy ensin tunnustaa, ja sitten pitää yrittää rauhassa rakentaa yhteisymmärrystä sekä välttää liioittelua, karikatyyreja ja turhia vastakkainasetteluita. Mutta nyt ne luvatut kolme pointtia.
Ensimmäisen löysin emerituspiispa Eero Huovisen kirjasta Enkeli taivaan. Huovinen huomauttaa aivan oikein, ettei Terve Maria -rukouksessa ole mitään erityisen roomalaiskatolista. Sen pääosa on suoraan Luukkaan evankeliumista, enkelin tervehdyksestä ja Elisabetin siunauksesta: Terve, armoitettu, Herra sinun kanssasi, siunattu sinä naisten joukossa, ja siunattu kohtusi hedelmä. Nämä ovat inspiroituja Jumalan sanoja, eikä niiden toistuva mietiskely varmasti ainakaan loitonna meitä Sanan lihaksitulemisen eli inkarnaation ihmeestä.
Toinen pointti liittyy edelliseen, ja se tulee paavi Johannes Paavali II:lta, jonka muistoa kirkko niin ikään viettää lokakuussa. Apostolisessa kirjeessään Rosarium Virginis Mariae paavi korosti, että ruusukko on itse asiassa kristosentrinen eli Kristus-keskeinen rukous. Terve Maria-rukouksen keskipisteessä on Marian kohdun siunattu hedelmä, Jeesus, ja ruusukon salaisuuksissa mietiskellään ennen kaikkea Kristuksen syntymän, elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen tapahtumia. Ruusukon rukoilemisessa ei ole kyse mistään Maria-hokemista vaan siitä, että astumme sisään Jumalan ihmiseksi tulemisen salaisuuteen.
Kolmas Sanalle alisteinen auktoriteettini on Martti Luther, jonka vuonna 1521 julkaisema Magnificat-kommentaari on luettavissa suomeksikin nimellä Marian ylistyslaulu. Kirjan alussa Luther kirjoittaa: ”Suloinen Jumalan äiti suokoon minulle sellaisen hengen, joka voisi olla hyödyksi tälle hänen laululleen”. Kirjan lopussa Luther taas pyytää Jumalalta Magnificatin oikeaa ymmärtämistä ja lisää: ”Tämän meille suokoon Kristus rakkaan äitinsä Marian tahdon ja esirukouksen kautta. Aamen.” Mikael Agricolallakaan ei ollut mitään ongelmia Terve Maria -rukouksen säilyttämisessä, vaan hän sisällytti sen ensimmäiseen suomenkieliseen kirjaan eli aapiseensa heti Isä Meidän -rukouksen jälkeen. Terve Maria kuuluu siis yhteisen kristinoppimme ABC:hen.
Uskallankin siis toivottaa kaikille hyvää lokakuuta eli ruusukon kuukautta Enkelin tervehdyksen sanoin Agricolaa mukaillen: ”Terve Maria armoitettu Herra on sinun kanssas. Sinä olet hyvästi siunattu päälle kaikkien vaimojen. Sillä että hyvästisiunattu on sinun ruumiis hedelmä Jeesus Kristus. Aamen.”
