”Me jouduimme tuleen ja veteen, mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen” (Ps. 66: 12).
Psalmin kirjoittaja kuvaa kokemiaan vaikeita aikoja. Sekä hänellä ja koko kansalla oli takanaan paljon kärsimystä. Menneet vuodet olivat kuluneet hopeasulattamossa.
Yllättävät ovat hänen sanansa heti kuvaamansa kärsimyksen jälkeen: ”sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.” Hän tarkoittaa jotain paikkaa ja tilaa, joka ei ollut näkyvissä ennen koettelemuksia. Jotain mikä ei ole ehkä samaa, josta luovuttiin vaan paljon parempaa.
Jumalan yltäkylläisyys yllättää. Se juoksee vastaan juuri silloin kun olet nääntynyt ja toivoton. Se on sivun kääntyminen juuri kun kertomus on päättymässä. Se on enemmän kuin toivoit, erilailla mutta verrattomasti paremmin. Se annetaan luopumisen ja luovuttamisen keskellä.
Tähän Jumalan täyteyteen siunaan sinua tänään!
Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.