Kirjoittanut
Vain harvoin muistamme olla kiitollisia tästä kallisarvoisesta aarteesta. Monessa kansakunnassa tilanne on paljon kehnompi. Tällä hetkellä maailmassa on edelleen yli 2100 kieltä, joille ei ole käännetty vielä yhtään osaa Raamatusta. Tällaisten kielten puhujia arvioidaan olevan maapallolla yli 340 miljoonaa. Kiitollisuus palautui mieleeni, kun luin Teemu Kakkurin kirjoittamaa historiateosta ”Raamattuja Suomen kansalle – Suomen Pipliaseuran historia 1812–1947.” Tuo kirja on mielenkiintoinen ja opettava kuvaus Raamatun pitkästä ja vaivalloisesta tiestä suomalaisten koteihin.
Tunnetusti suomenkielisen Raamatun synty ajoittuu Mikael Agricolan kääntämään Uuteen testamenttiin, joka ilmestyi 1548, mutta sen ensimmäinen painos oli hyvin vaatimaton, vain 500 kappaletta ja siitäkin osa jäi aluksi myymättä. Kuusi kiloa painanut ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu painettiin vasta melkein sata vuotta myöhemmin, vuonna 1642, eikä sekään levinnyt tavallisten suomalaisten pimeisiin pirtteihin. Sitä painettiin Tukholmassa 1200 kappaletta, mutta suuri osa niistä lahjoitettiin ruotsalaisille arvohenkilöille. Suomeen niistä tuotiin vain 780 kappaletta. Suomen väkiluku oli 1800-luvulle tullessa kohonnut jo lähelle miljoonaa, joten Raamattu oli pitkään tavallisille kansalaisille hyvin harvinainen esine.
Ajat olivat kuitenkin muuttumassa. Erityisesti Iso-Britanniassa elettiin 1730–luvulla kansainvälisten raamattuherätysten aikaa. Tämä johti englantilaisen herätyskristillisyyden aktivoitumiseen ja vuonna 1804 perustettiin Britannian ja ulkomaiden Pipliaseura, joka pyrki edistämään koko maailman kristillistämistä levittämällä Raamattuja mahdollisimman monen kansan keskuuteen. Itä-Intian kauppakomppania vastusti kaikkea kristillistä lähetystyötä hallitsemillaan alueilla, joten Raamattujenkin levittämisessä oli suuntauduttava alueille, joilla kauppiaiden edut eivät vaarantuisi. Pohjoismaat olivat vapaita kohteita lähetystyölle.
Usein suuretkin Jumalan valtakunnan läpimurrot edellyttävät vain yhtä ihmistä, joka on täysin antautunut Jumalan käyttöön. A.A. Allen kirjoittaa osuvasti kirjassaan ”Jumalan ihmeitä tekevän voiman hinta” näin:
”Katsellessani Jumalan sanaa, olen tullut vakuuttuneeksi, että vielä on tilaisuus nähdä, mitä Jumala voi tehdä sen miehen tai naisen kautta, joka kulkee koko tien Jumalan kanssa, eikä koskaan sydämessään epäile.”
Juuri näin antautui Jumalan käyttöön skotlantilainen lähetystyöntekijä ja pastori John Paterson (1776-1855), joka vaikutti ratkaisevasti Suomen Pipliaseuran perustamisen taustalla. Hän oli saanut sydämelleen Raamattujen levittämisen vieraiden kansojen pariin. Paterson oli ensin aikeissa suunnata Intiaan, mutta onneksemme Jumala johdatti hänet Suomeen. Ajallaan nämä vaikutteet levisivät myös tänne pimeään Pohjolaan ja vuonna 1812 perustettiin Turussa Suomen Pipliaseura. Ensimmäinen Pipliaseuran kustantama suomenkielinen Raamattu julkaistiin vuonna 1817. Tuolloin avattiin myös Pipliaseuran oma kirjapaino. Seura oli julkaissut ensimmäisen Uuden testamentin jo paria vuotta aiemmin. Raamattujen leviämisellä koko Suomen kansan keskuuteen oli ratkaiseva merkitys koko suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
Oli ikävää lukea monista Raamattujen levittämistä vastustavista voimista, mutta Jumalan ihmeellinen johdatus seurasi näitä hankkeita. Ensinnä kirkollinen byrokratia oli vaarassa hidastaa Raamattujen levittämistä, mutta Turun piispa Jacob Tengström (1755-1832) kääntyi onneksi hankkeen vahvaksi kannattajaksi. Englantilaisten lähetystyöntekijöiden toiminta ja Raamattujen levittämiseen tarkoitetut ulkomaiset rahalahjoitukset aiheuttivat varmaankin Venäjän keisarikunnassa ulkopoliittisia epäilyjä ja hankkeelle oli ensin saatava hyväksyntä keisarilta, jonka reaktiota pelättiin. Keisari Aleksanteri I oli kuitenkin hankkeelle myötämielinen ja antoi Raamattujen painamiseen 5000 ruplaa omista varoistaan. Valtiollinen taho oli muutenkin asian tukena ja kenraalikuvernööri F. Steinheil toimi jopa Suomen Pipliaseuran ensimmäisenä puheenjohtajana.
Asialla oli myös taloudellisia vaikutuksia. Kirjapainoalaa tuolloin lähes monopolin asemassa hallinnut turkulainen J.C. Frenckell tavoitteli ilmeisesti toimissaan vain taloudellista voittoa, eikä ollut kiinnostunut edullisten Raamattujen levittämisestä. Hänen omistuksessaan oli Turun akatemian kirjapaino, kaksi paperitehdasta, sitomo ja kirjakauppa. Kun neuvottelut eivät Frenckellin kanssa olleet menestyksellisiä, ensimmäiset Pipliaseuran Raamatut painettiinkin Pietarissa ja Tukholmassa. Painokirjasinten valaminen aiheutti myös omat hankaluutensa. Napoleonin vastainen sota vaikeutti kirjasinten raaka-aineiden, lyijyn ja antimonin saantia. Noina sotaisina aikoina lyijylle oli muutakin käyttöä.
Miksi tämä kaikki sitten on niin merkityksellistä? Kristillisen uskomme ytimessä on luottamus siihen, että Jumala puhuu meille Raamatun sanan kautta ja se sisältää Jumalan erityisen ilmoituksen ihmiskunnalle. Raamattu muodostaa kristitylle hänen koko maailmankatsomuksensa ja ymmärryksensä perustan. Raamatun keskeisin sanoma on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, elävästä Jumalan sanasta. Hollantilainen filosofi Herman Dooyeweerd (1894-1977) mainitaan erääksi merkittävimmistä viime vuosisadan kristityistä ajattelijoista. Dooyeweerdin filosofinen ajattelu rakentuu sen vakaumuksen varaan, että Kristus, Jumalan sana, on todellisuuden perimmäinen alkuperä, yhteys ja kokonaistarkoitus. Tämän ajatuksen hän perustelee Paavalin näkemyksellä Jeesuksesta: ”Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki” (Room. 11:36). Kristus on siten vastaus ihmiskunnan kolmeen perimmäiseen kysymykseen todellisuuden alkuperästä, yhteyden perustasta ja kokonaistarkoituksesta. Dooyeweerdin mukaan kaiken ymmärryksen, myös tieteellisen ajattelun, pohjana tulisi olla Kristuksen välityksellä tullut Jumalan ilmoitus, Jumalan sana. Itse asiassa, hänen mukaansa vain tällainen Jumalan sanaan tukeutuva tiede voi välttyä ajautumasta kestämättömiin sisäisiin ristiriitoihin.
Siksi Raamattujen leviäminen viimeisen 200 vuoden aikana suomalaisten koteihin ei ole ollut mikään vähämerkityksinen kehityskulku. Parhaiten Jumalalle voi osoittaa kiitollisuutta tästä saamastamme lahjasta lukemalla ahkerasti suomenkielistä Raamattua. Sen kirjan sivuilta löydämme totuuden; itsestämme, Jumalasta ja tulevaisuudestamme!
