Kirjoittanut
Seurakuntalaisen vieraskynä-blogissa julkaistaan eri kirjoittajien kirjoituksia.Vuoden kristillinen kirja -kilpailun finalistit olivat tänäkin vuonna mielenkiintoinen kattaus eri tyylilajeja ja aihepiirejä. Niinpä päätin lähteä paikanpäälle kuulemaan kilpailun voittajan ja valinnan perustelut. Helsingin Kirjamessuille ei kuitenkaan kannattanut suunnistaa, sillä lava-aikaa Vuoden Kristillisen kirjan valinnalle ei siellä enää haluttu antaa ja tapahtuma oli jo viime vuonna siivottu messuilta.
Kauppakeskus Triplan yläkerrasta löytyi sitten pienen etsimisen jälkeen seurakunnan tila, jossa palkitseminen tapahtui. Paikalla oli toki muutama kristillinen media, kustantajien edustajat ja palkittava seuruineen, mutta meitä muuta yleisöä hädin tuskin paria kymmentä henkilöä. Tämä oli sääli, sillä varmasti messuvieraissa olisi ollut myös kristillisen kirjan ystäviä.
Helsingin Kirjamessut on linjauksensa tehnyt eikä siellä näytetä ymmärrettävän, että kristikansa on myös kirjakansaa ja että, kristillinen kulttuuri on erottamaton osa suomalaista kulttuuria.
Kristillisten kustantajien ei mielestäni kannata jäädä Helsingin perään haikailemaan, vaan siirtyä kokonaan Turun Kirjamessuille. Tänäkin vuonna Vuoden kristillinen kirja finalistit julkaistiin siellä, joten on luontevaa siirtää varsinainen valintakin sinne. Turussa on historiankin puolesta ymmärrystä kristillisen kirjan merkityksestä tälle kansakunnalle niin lukutaidon kuin sivistyksen polun raivaajana. Joten jospa ensi vuonna Turussa Vuoden kristillinen kirja pääsisi nauttimaan arvoisestaan huomiosta.
Sari Essayah
Kirjojen ystävä
