Istuimme vuosia sitten Helsingin messukeskuksessa eräässä varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten järjestöjen maallisessa seminaarissa kuuntelemassa innostavaa englantilaista luennoitsijaa.
Hän puhui innostavasti läsnäolevien hyväntekeväisyysjärjestöjen kymmenille edustajille hyväntekeväisyystyön merkityksellisyydestä ja kuinka sillä voidaan saada paljon hyvää aikaan kärsivässä maailmassa. Hän halusi motivoida ja innostaa meitä.
Eräässä kohtaa puhettaan hän haastoi meitä kuulijoita miettimään, miksi olemme kukin mukana omien järjestöjemme hyväntekeväisyystyössä. Mikä meitä oikein motivoi? ”Mikä on se asia, joka saa sinut aamu toisensa jälkeen nousemaan vuoteesta ja lähtemään liikkeelle?” hän haastoi.
Hän tuli eturiviin, jossa istuin, laittoi mikrofonin eteeni ja kysyi innoissaan englanniksi: ”Sir, mikä saa TEIDÄT aamulla nousemaan ylös vuoteesta?”
Ammattiluennoitsijana hän oli pohjustanut ja johdatellut tilanteen hyvin, jotta tiesimme ”oikean” vastauksen olevan ”jotta maailmasta tulisi parempi paikka elää” tai sen suuntaista.
Olin jo avaamassa suutani, kun sekunnin murto-osassa huomasin pysähtyväni ja kysyväni itseltäni sisimmässäni toisen kysymyksen: ”Niin, mutta miten minä uskon, että maailmasta voi tulla parempi paikka?” Ihmeellistä miten paljon voi sekunnissa ehtiä ajatella.
Puhuja katsoi minuun kiinteästi odottaen innokkaasti vastaustani. Mikrofoni oli suuni edessä. Katsoin luennoitsijaa silmiin ja sanoin: ”[Minut saa aamulla ylös vuoteesta] Se, että haluaisin kaikkien ihmisten maailmassa kuulevan Jeesuksesta!”
Saliin laskeutui kiusaantunut hiljaisuus ja tunsin takanani istuvien kymmenien eri järjestöjä edustavian seminaariosallistujien silmien porautuvan selkääni. Ehkä kuvittelin vain, mutta siltä tuntui. Tajusin, että minä oikeasti uskon maailmasta tulevan parempi paikka sitä kautta, että ihmiset kaikkialla saavat kuulla Jeesuksesta ja uskovat Häneen. Se motivoi minua liikkeelle.
Puhuja hiukan yllättyi vastaustani ja ojensi mikrofonin vasemmalla puolella vieressäni istuvalle herrasmiehelle ja hieman etukenossa pöydän yli kumartuen ja toivoen varmaankin nyt ”oikeaa” vastausta, esitti saman kysymyksen hänelle : ”Sir, mikä teidät saa aamulla ylös ja liikkeelle?”
Luennoitsija ei tiennyt, että vieressäni istui samanlainen ”hihhuli”, ystäväni Jouni Anttila. Hänen vastauksensa? ”Se, että kaikki ihmiset maailmassa saisivat kuulla Jeesuksesta!”
”Okei, okei, te voitte koittaa pelastaa minun sieluni vähän myöhemmin,” puhuja tokaisi ja palasi paikalleen jatkamaan luentoa.
Tämä muisto palautui mieleeni kun löysin YouTubesta tähän alle liittämäni kauniin ja koskettavan laulun The Cause of Christ (Kristuksen asian vuoksi). Sen ensimmäiset rivit tiivistävät hyvin oman ”uskontunnustukseni” siitä, miksi elän ja haluan elää jokaisen päivän.
”The only thing I want in life
is to be known for loving Christ
to build His church
To love His bride
And make His name known far and wide!