Kirjoittanut
Maalaistytön muisteluksiaViime viikonlopun raamattuluentoja valmistellessani tulin vahingossa keksineeksi ihan uuden termin: siunattu selibaatti. Selitin kuulijoilleni, mikä se on. Se on sellainen elämäntapa, jossa eletään ilman seksisuhteita, sen enempää lyhyitä kuin pitkiäkään. Seksuaalienergia käytetään ihan muuhun kuin seksiin. Paljonko tähän maailmaan lieneekään syntynyt tiedettä ja taidetta siunatun selibaatin ansiosta? Montako lähimmäistä on autettu? Montako vuorta valloitettu?
Siunatussa selibaatissa elävältä ihmiseltä puuttuvat hylätyksi, petetyksi ja jätetyksi tulemisen kokemukset. (Tai voihan niitä olla tunteen tasolla, mutta haavat ovat vähäisiä siihen nähden, kuin jos ne olisi saatu fyysisellä tasolla.) Kyllä psykologiakin sen todistaa, ettei seksipartneria voi vaihtaa kuin paitaa. Sellaisilta morkkiksilta siunatussa selibaatissa elävä on siis säästynyt.
Itsekunnioitus ja omanarvontunto siunatulla selibaattilaisella ovat tallella, koska hän ei ole koskaan myynyt nahkaansa alennusmyynnissä. Kukaan ei huutele hänen peräänsä h:lla alkavaa haukkumasanaa eikä muitakaan hävyttömyyksiä. Hänen ei tarvitse pelätä juoruja eikä seksitauteja. Ei tarvitse kantaa surua abortista. Ei tarvitse harmitella heittiöön haaskaamiaan vuosia, ei vihata tai halveksia toista sukupuolta eikä ryhtyä telaketjufeministiksi.
#metoo haavoja voi siunatussa selibaatissa elävälläkin tietysti olla, mutta yleensä huomattavasti vähemmän kuin niillä kanssasisarilla, jotka ovat etsineet seksiseuraa netistä tai ravintoloista.
Luonnollisesti jokaisen yksin elävän ihmisen elämässä on hetkiä ja kausia, jolloin selibaatti tuntuu kaikkea muuta kuin siunaukselta. Mutta jos seurakunnassa on ystäviä ja oikeaa Jumalan sanaa tarjolla, niin sieltä se lohtu yksinäisyyteen aina löytyy. Seurakunta kun voi ihan oikeasti olla perhe, jossa lapsettomat saavat lapsia, ja aikuiset ovat sisaria ja veljiä keskenään. Sitä paitsi seurakunta antaa jäsenilleen mielekästä tekemistä hamaan hautaan asti. Siunattu selibaatti ei todellakaan tarkoita tyhjää elämää, josta rakkaus on jäänyt puuttumaan.
Raamatun mukaan selibaatissa pitääkin elää jokaisen, joka ei elä yksiavioisessa, miehen ja naisen välisessä, eliniän kestävässä aviosuhteessa – suuntautumisesta riippumatta. Jumalan käsky on sama niin heteroille kuin homoillekin, ja se on hyvä, elämää suojeleva käsky. Ei selibaatti aja ketään itsemurhaan, toisin kuin usein väitetään. Sen sijaan promiskuiteetti voi ajaakin.
Onneksi olkoon, sinä siunatussa selibaatissa elävä kanssasisar tai -veli! Olet saanut osaksesi mielekkään elämän, myönnä pois. Ja jos selibaattisi vaihtuu joskus avioliittoon, ei sinun tarvitse tuoda entistä seksuaalihistoriaasi ja sen aiheuttamia traumoja parisuhteesi painolastiksi.
Niin, ja muuten: Jeesushan eli selibaatissa koko ikänsä ja pyhitti tämän siviilisäädyn. Mutta sen lisäksi hän myös kuoli kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole pystyneet elämään seksuaalielämäänsä Raamatun ohjeiden mukaan.
