Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa. Kankaan taustablogeihin ja kolumneihin sekä Radio Dein Israel -raportteihin voi tutustua www.kinnerettours.fi nettisivun linkeistä.
Kansainvälinen media kohtelee Israelia usein Lähi-idän pahimpana “roistovaltiona”. Suuressa eurooppalaisessa mielipidekyselyssä 2000-luvun alussa Israel jopa leimattiin suurimmaksi uhkaksi maailmarauhalle. Arabimaailman päättäjien silmissä koko Israelin perustaminen oli virhe, joka pitää korjata. Tätä näkemystä säestävät yllättävän monet länsimaiset intellektuellit.
Israel on läntisten mittapuiden mukaan demokraattinen oikeusvaltio. Sen elämäntapa on hyvin samankaltainen kuin Euroopassa ja hyvin erilainen kuin sitä ympäröivällä viholliskehällä palestiinalaisalueilla, Egyptissä, Syyriassa, Jordaniassa, Irakissa tai hiukan etäämmällä Iranissa. Israel on poikkeuksellisen islamilaisen kulttuurin puristuksessa.
Miksi Israel on saanut negatiivisen maineen?
Gazan kriisissä ja monissa yhteenotoissa naapuriensa kanssa Israel on käyttänyt tiukkoja otteita ja ylilyöntejäkin, vaikka se on toiminut itsepuolustukseksi. Israelin vastustaminen johtuu usein Suomessakin tietämättömyydestä. Mielikuvissa Israel on jättiläinen – sotilaallisesti ja taloudellisesti – ja ahdistaa pienempiään erityisesti palestiinalaisia.
Juutalaisten mahdollisuudet peräytyä ja tehdä myönnytyksiä pienessä elintilassa ovat rajalliset. Israelin on mahdoton miellyttää esimerkiksi Irania tai Libanonia hallitsevaa Iranin liittolaista, Hizbollah –ryhmää ja Syyriaa. Yhtä vaikeaa on lähteä eurooppalaisten neuvomalla tavalla keskusteluun ääri-islamilaisen Hamasin kanssa, joka ajaa Israelin valtion tuhoamista ja oman valtion rakentamista myös nykyisen Israelin paikalle.
Lähi-idän konfliktin syvät juuret ovat huomattavasti mutkikkaammat, miltä pinnalta näyttää. Israelin kannalta suhteellisen vakaalta vaikuttaa vain liittosuhde Yhdysvaltoihin. Vaikka USA:ssa vaihtui viime vuonna presidentti Bushista Obamaksi ja painostuksen tuulet puhaltavat, Israel ei ole vielä joutunut täysin suurvallan sanelupolitiikan uhriksi.
Gazan humanitäärisestä laivasaattueesta syntynyt väkivaltainen kriisi sai Israelin purkamaan Gazan saartoa, mutta diplomatiassaan se näyttää ainakin hetkeksi menettäneen ainoan varsinaisen muslimiliittolaisensa, Turkin.
Euroopan ja Venäjän suhteissaan Israel on kyntänyt pitkään kivikoissa, koska se ei ole luottanut näitten mahtien puolueettomuuteen, vaan havainnut ne arabien liittolaisiksi.
Muutamat Euroopan maista kuten Ranska ja Saksa ovat viime vuosina koettaneet päästä muita enemmän neutraaliin ja Israelille suopeampaan linjaan. Kuitenkin Israelin maine on ollut viime vuosina todella huono ja sen kohentaminen vaatii taitavaa diplomaattista työtä.
Arabien ja Israelin konflikti perustuu muslimien oletukseen, että alue, joka on ollut pitkään muslimien hallussa, ei voi kuulua ei-muslimeille. Hartaalle muslimille on syvä loukkaus, että Koraanissa vääräoppiseksi tuomittu juutalaiskansa on ottanut haltuunsa Jerusalemin ja sen ympäristön.
Lähi-idässä käydään syvimmillään tätä hengellistä taistelua ja siksi syntyy yllättäviäkin käänteitä. Muslimeilla on omia sisäisiä kiistojaan, eivätkä he luota toisiinsa.
Viholliset ja liittolaiset muuttuvat Lähi-idän poliittisissa puhureissa. Äskettäin kirjoitettiin mm. brittilehti Sunday Timesissa (12.06.), miten Saudi-arabia olisi valmis ummistamaan silmänsä, mikäli Israel tarvitsisi maan ilmatilaa ennakoivassa iskussaan Irania ydinaselaitoksia vastaan.
Israelin kuvaaminen roistovaltioksi on tosiasioitten vääristelyä. Valtio pyrkii puolustamaan kansalaisiaan vihollisympäristössä, jossa eivät päde tavanomaiset rauhaisan rinnakkaiselon lait. Lähi-idän konfliktin ymmärtämiseen perustoja myöten ei riitä ihmisikä.
Alueen poikkeuksellista luonnetta kuvannee kertomus Niilin krokotiilista ja skorpionista:
Uimataidoton skorpioni halusi kyydin krokotiililtä joen yli. Kun krokotiili pelkäsi skorpionin pistävän sen hengiltä kesken uintimatkaa, skorpioni kommentoi: ”En kai ole niin tyhmä, että pistäisin sinua, sillä silloinhan kuolisin itsekin hukkumalla.” Siispä kyytisopimus syntyi. Kun eläimet olivat keskellä virtaa, kävi kuitenkin kuten krokotiili oli pelännyt. Skorpioni pisti ja krokotiili kysyi: ”Miksi näin teit?” Skorpioni vastasi: ”Etkö tiedä, me elämme Lähi-idässä.”
