Kirjoittanut
Kirjoittaja on Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin ja radio-ohjelmasarjan tekijä sekä kirjailija, joka on työskennellyt monipuolisesti myös journalistina.Nyt käynnissä oleva paastonaika on minulle hankalaa, koska tykkään käydä kaupassa. On hauska hyllyrivien keskellä miettiä mitä tänään syötäisiin ja juotaisiin. Paaston aikaan rajoitamme vaimon kanssa sitä, mitä voimme syödä. Esimerkiksi punainen liha, herkut ja alkoholi ovat pannassa. Siksi kaupassa on pakko kulkea monen hyllyn ohitse ostamatta mitään.
Oli paasto tai ei, vaimoni tämän tästä jopa kieltää minua menemästä kauppaan. Meillähän on kaapeissa vaikka mitä – syödään ne ensin pois. Totta se on. Itsensä voi yllättää ja pyöräyttää kaappien tähteistä esimerkiksi tonnikalamunakkaan tai kikhernesalaatin.
Tällaiset ateriat tuntuvat pieneltä ruokkimisihmeeltä ja maistuvat siksi paremmalta.
Alkuperäinen ruokkimisihme – kertomus viidestä leivästä ja kahdesta kalasta – kuvailee kuinka Jeesus ihmeellisellä tavalla ruokki suuren väkijoukon. Se on poikkeuksellinen ihme, koska se mainitaan kaikissa evankeliumeissa.
Nyt olemme saaneet lehdistä lukea, että asiaan on 2000 vuotta tapahtumien jälkeen vihdoin löytynyt tieteellinen selitys. Tutkijat keksivät, että Gennesaretinjärvessä oli tuulen vaikutuksesta esiintynyt suuri seisova aalto, joka toi rantaan läjäpäin kuolleita kaloja. Näitä kaloja oli sitten riennetty syömään ja pidetty asiaa suurena ihmeenä.
Minäkin olen joskus löytänyt rannalta kuolleen kalan, mutta itse en ole sitä kalaa heti pistänyt suuhuni. Into syödä kuolleita kaloja rannalta hieman minua tässä tieteellisessä selityksessä askarruttaa. Tutkijaryhmä ei kerro, toiko seisova aalto rannalle myös suuren määrän vettynyttä leipää, eikä sitä, syötiinkö leipää samalla innolla kuin kuolleita kaloja.
Tällaiset tieteelliset selitykset ovat melko yhdentekeviä. Ne tutkivat Raamatun tarinoiden pintaa, mutta jättävät huomiotta niiden merkityksen.
Vaikka tämä tieteellinen selitys pitäisi paikkansa, eikö kyseessä ole silloinkin ihme? Juuri kun ruokaa tarvitaan, tapahtuu täysin poikkeuksellinen luonnonmullistus. Samanlaisia selityksiä on pyritty antamaan lähes kaikille Raamatun ihmeille. Esimerkiksi Mooseksen Punaisenmeren ylityksen suhteen on mietitty, olisiko kova tuuli voinut saada meren väistymään.
Tällaiset tieteelliset selitykset ovat melko yhdentekeviä. Ne tutkivat Raamatun tarinoiden pintaa, mutta jättävät huomiotta niiden merkityksen. Esimerkiksi ruokkimisihme voi kertoa meille siitä, että Jumalaan kannattaa luottaa. Hän kyllä antaa meille jokapäiväisen leipämme, se ainoan maallisen asian, jota Isä meidän -rukouksessa pyydetään.
Toisaalta voidaan ajatella, että ruokkimisihme antaa esimakua ehtoollisesta. Jeesus ruokki 5000 ihmistä, ja yhä joka sunnuntai tämä ruokkimisihme jatkuu. Esiintyipä siinä järvessä 2000 vuotta sitten seisova aalto tai ei.
Paastonaika voi saada meidät muistelemaan entisaikojen askeetikkoja. He olivat äärimmäisiä ihmisiä. Hurjimmat heistä seisoivat vuosikymmeniä pylväiden päällä. Meidän ei tarvitse olla yhtä hurjia. Mutta voimme lykätä ja vähentää itsemme ruokkimista. Voimme luopua mielihyvistä.
Askeesi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa harjoitusta, erityisesti urheiluharjoitusta. Paasto on meille jokavuotinen ja tarpeellinen harjoitus. Pärjäämme vähemmällä. Emme ole omien halujemme orjia.
Vaikka luovumme mielihyvistä, voimme luottaa, että Gennesaretinjärven ruokkimisihme jatkuu.
Kirjoittaja on yrittäjä ja tv-tuottaja, jonka Päivän blogeja kuullaan Radio Deissä joka toinen torstai kello 8.10 ja 12.50. Eero Hietalan radiokolumnit ovat kuunneltavissa myös Dei Plussassa.
