Elämäntaito: Professori Lea Pulkkinen: Suomalainen kasvatuskulttuuri kaipaa enemmän hoivaa ja kiitoksen sanoja

Syntyvyys tulee leipä kainalossa

 

Kysymys suomalaisten syntyvyyden laskusta on yhtä aikaa sekä kiehtova että vaivaannuttava.

Miksikö? Yhtäältä siksi, että ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja – ja toisaalta siksi, että siitä tuntuu olevan niin vaikea puhua.

Sansa neliöb. 1.-30.9.

Perusasia on varmasti kaikkien tiedossa. Suomessa syntyy vähemmän lapsia sitten nälkävuosien. Uudet ikäluokat ovat pienentyneet kolmanneksen kymmenessä vuodessa.

Tämä on valtava muutos, johon emme ole vieläkään heränneet. Mitään tällaista ei ole tapahtunut kansakuntamme historiassa aiemmin.

Eikä syntyvyyden lasku tietenkään rajoitu vain Suomeen. Kaikkialla maailmassa, siis ihan kaikkialla maailmassa syntyvyys on vapaapudotuksessa. Esimerkiksi Intiassa naisen hedelmällisyysluku on nykyisin vain kaksi.

Maapallo ehkä kiittää, mutta meille ihmisille on luvassa kovat ajat.

Väestöräjähdys on siis ohi. Korkeintaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestö vielä hetken kasvaa.

Tämähän on hyvä asia, moni ajattelee. Maapallo kiittää.

Ehkä kiittää, mutta meille ihmisille on luvassa kovat ajat.

Ajatellaan hetki. Moni on toivonut asuntomarkkinoiden piristymistä. Itse ajattelen, että eivät ne mihinkään piristy. Kun perheitä on vähemmän ja ne ovat pienempiä, entistä harvempi haluaa muuttaa isompaan asuntoon tai rakentaa uutta. Suomalaisten keskeinen omaisuusluokka eli asunnot siis pikkuhiljaa menettävät arvonsa. Vaikka olemme tottuneet ajattelemaan, että asunnon omistaminen kannattaa aina.

Ja mietitään yritystoimintaa. Tulevaisuudessa aktiivi-ikäisiä kuluttajia, jotka ostavat tavaroita ja palveluita on koko ajan vähemmän. Yrityksilläkin alkaa mennä entistä huonommin ja osakesäästäjillä koittaa kovat ajat. Puhumattakaan niistä, jotka tulevat irtisanotuiksi.

Lapsi tulee leipä kainalossa, aiemmin sanottiin. Silloin tiedettiin, mistä puhuttiin. Pienemmät ikäluokat vievät, jos nyt eivät leivän suusta niin ainakin asuntovarallisuuden ja osakesäästöt.

Ja tässä laskevan varallisuuden maailmassa pitäisi vielä hoitaa vääristynyt huoltosuhde kuntoon. Onnea meille.

Poliitikot kyllä ymmärtävät tilanteen vakavuuden, mutta siitä on vaikea puhua. Syntyvyyden nousuun on vain vähän keinoja saatavilla. Missään päin maailmaa väestön vähenemistä ei ole saatu pysäytettyä.

Siksi saamme kuulla sellaisia ulostuloja kuin tällä viikolla. RKP esitti, että Suomen pitäisi vastaanottaa 40000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.

Siis suunnilleen saman verran Suomeen syntyy lapsia vuodessa. Mietitään sitä hetki.

Olemme tilanteessa, jossa vakavissaan ehdotetaan, että maahanmuuton pitäisi olla samalla tasolla kuin luonnollinen syntyvyys.

Siinä ei voi olla mitään järkeä.

Ensinnäkin, ei ole mitään loputonta koulutettujen maahanmuuttajien varastoa, josta niitä ammattilaisia voidaan ottaa. Erityisesti kun syntyvyys laskee kaikkialla.

Eikä noin valtavaa maahanmuuttoa voisi kukaan hallita.

Meidän on pakko keksiä keinoja kulttuurimme muuttamiseen lapsimyönteisemmäksi. Seuraavassa kolumnissani mietin, mitä ne voisivat olla.

Kirjoittaja on yrittäjä ja tv-tuottaja, jonka Päivän blogeja kuullaan Radio Deissä joka toinen torstai kello 8.10 ja 12.50. Eero Hietalan radiokolumnit ovat kuunneltavissa myös Dei Plussassa.

 
Dei, Viikon debatti, artikkeliban. (2/2) 14.9.- MJa