Kirjoittanut
Kirjoittaja on kirjailija ja pappi, joka toimii Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana.Maailman suuret ja pienet muutokset ovat aina herättäneet ahdistusta ja muutosvastarintaa, mutta myös toiveikkuutta. Ne ovat saaneet aikaan odotusta jostain uudesta. Todella suuret innovaatiot ovat olleet koko maailmaa mullistavia. Tekniikan historia on esimerkki siitä, miten välineiden ja menetelmien kehitys on auttanut ihmisiä selviytymään paremmin elämässä.
Kukaan ei kyseenalaista työkaluja, koneita, kulkuvälineitä tai sähkön käyttöä. Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat saaneet aikaan valtavaa kehitystä. Kukaan ei kaipaa takaisin vanhoja hyviä aikoja, jolloin viemäriverkkoa ei ollut, tiet olivat surkeita, sairaanhoito puutteellista ja lapsia huutokaupattiin.
Yksi eniten yhteiskuntaa demokratisoinut keksintö oli kirjapainotaito, jonka seurauksena tieto tuli useampien ulottuville, tekstejä oli helppo jäljentää ja levittää. Kirjapainotaito yhdessä luku- ja kirjoitustaidon kanssa vahvisti protestanttisen reformaation leviämistä ja kristinuskon vaikutusta.
Kristillisellä kirkolla oli suuri merkitys lukutaidon yleistymiselle sekä terveydenhuollon ja kansalaisyhteiskunnan kehitykselle.
Kristillistä kirkkoa ja seurakuntia on syytetty vanhoillisiksi kehityksen jarruiksi, vaikka juuri niillä oli suuri merkitys lukutaidon yleistymiselle sekä terveydenhuollon ja kansalaisyhteiskunnan kehitykselle. Teologiset tiedekunnat ovat läntisten yliopistojen vanhimpia tiedekuntia, ooppera on syntynyt kirkon helmassa, ja ensimmäinen suomenkielinen tietokirja oli kristillinen. Afrikan sairaaloista suurin osa on lähetysjärjestöjen perustamia, ja sen lisäksi että luostarilaitokset ovat toimineet kirjastoina, kouluina ja sairaaloina, niissä on kehitetty hyviä juomia. Kaiken takana on ollut käsitys jokaisen ihmisen arvosta Jumalan kuvana.
Digitalisaatio on yksi oman aikamme merkittävimpiä uudistuksia. Koronakriisi pakotti meidät kaikki, yhteisöt ja yksilöt, ottamaan digiloikan, mistä seurasi enemmän hyvää kuin huonoa.
Nyt tekoäly on se, jota eniten pelätään. Samaan aikaan se jo auttaa meitä hoitamaan monia käytännön asioita, kuten ostamaan ja suunnittelemaan matkoja entistä helpommin. Myös vanhustenhoidossa uusi teknologia on vapauttanut hoitajien käsiä perustyöhön.
Tarvitaan tietoa, jotta avainhenkilöiden ymmärrys lisääntyy, tietoturvasta huolehditaan, verkostointi vahvistuu ja parhaat sovellukset otetaan käyttöön.
Tekoäly ei ole vain tulossa, se on jo täällä, mutta koko ajan muuttuvana. Tekoälyllä voidaan saada aikaan paljon hyvää, mutta siinä piilee myös mahdollisuuksia väärinkäyttöön. Se ei kuitenkaan sulje pois oikeinkäyttöä. Siksi tarvitaan tietoa, jotta avainhenkilöiden ymmärrys lisääntyy, tietoturvasta huolehditaan, verkostointi vahvistuu ja parhaat sovellukset otetaan käyttöön.
Tekoälyn myötä työnteko voi tehostua ja asiakas saada parempaa palvelua. Samalla luodaan uutta työtä, mikä tuo taloudellista vaurautta kaikille.
Tekoäly kykenee käyttämään taitoja, jotka perinteisesti on liitetty ihmisen älyyn, ja tekee sen meitä paremmin. Mitä taitoja meille sitten jää vielä säilytettäväksi?
Tekoäly ei korvaa inhimillisyyttä ja läsnäoloa.
Tekoäly ei tunne, se ei korvaa inhimillisyyttä ja läsnäoloa. Siihen tarvitaan edelleen ihmisiä, meitä jokaista, yhteisöä ja yksilöä. Älyn lisäksi tarvitsemme viisautta, jotta osaisimme käyttää tietoa oikein, tehdä hyviä valintoja ja toimia sen mukaan.
Kirjoitus on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä helmikuussa 2024.
