Kirjoittanut
”Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut (tai ruotsinkielinen 1917 käännös: ”vie ytimen luista”)” (Sananl.17:22). Luuydin tuottaa veren, jota sydän pumppaa. Tämän vuoksi Raamatussa kehotetaan: ”Olkaa aina iloiset” (1.Tess.5:16).
Raamatussa puhutaan sydämestä satoja kertoja
Raamattu opetti jo tuhansia vuosia ennen verenkierron keksimistä: ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee” (Sananl.4:23). Sydämen ja verenkierron toiminnan selvitti vihdoin englantilainen William Harvey (1578–1657).
Sydämellä viitataan luonnollisesti muihinkin asioihin kuin pumppuun, aivan kuten nykyisessä kielenkäytössä joku voi olla ”sydämetön”.
Ihmisen elämää ylläpitävä sydän on upea pumppu
Sen voimanlähteenä on ”kaurapuuro”. Sykintä voi jatkua keskeytyksettä jopa yli sata vuotta ilman huoltoa ja varaosia, joita toki nykylääketiede voi tarjota. Se säätää toimintansa automaattisesti eri elinten kunkin hetkisten tarpeiden mukaan.
Kovassa rasituksessa pumpatun veren määrä viisinkertaistuu
Tämä tapahtuu automaattisesti, tahdosta riippumattoman hermoston avulla. Järjestelmän sympaattiset hermot saavat sydämen pumppaamaan sekä nopeammin että voimakkaammin. Hermojärjestelmä rentouttaa samalla sepelvaltimoita ympäröiviä lihaksia ja nelinkertaistaa näin sydämen hapen ja ravinteiden saannin. Näin se pystyy tähän hämmästyttävään suoritukseen.
Sydämesi pumppaa verta 100 000 kertaa vuorokaudessa
Pumpatun veren määrä on 7 000 litraa vuorokaudessa. 80 vuoden ikäisellä sydän on ehtinyt pumpata tauotta 3 miljardia kertaa ja pumpattu verimäärä olisi täyttänyt pilvenpiirtäjän.
Veri kiertää suonissa, joita on elimistössä 2 500 kilometriä
Sydämessä on kaksi erillistä pumppua. Molemmissa on eteinen ja kammio sekä 2 venttiiliä. Herkät säätelymekanismit huolehtivat rytmistä ja pumppaustehosta. Sydänlihas eroaa rakenteeltaan muista lihaksista. Sydämessä on kolmenlaista lihaskudosta. Sydämen lihassolut on yhdistetty siten, että kun yksikin niistä supistuu, vaikutus leviää kaikkiin lihassoluihin.
Automaattinen sähköinen tahdistus
Sydämen lyöntiin johtava sähköinen tapahtuma on äärimmäisen monimutkainen ja moninkertaisesti varmistettu. Tämä itsekäynnistyvä sähköinen tapahtuma kuljettaa pumppauskäskyn eteisistä kammioihin erityisen johdinjärjestelmän kautta. Järjestelmässä on suunniteltuja viiveitä. Tämä on erittäin tärkeä asia, koska eteisten täytyy tyhjentyä kammioihin juuri ennen jälkimmäisten supistumista. Seuraavan lyönnin on myös tapahduttava oikeaan aikaan. Mikäli näin ei tapahdu, pumppausteho vähenee jopa 30%.
Onko meillä 5 vuoden välein aina uusi sydän?
Sydämessä on myös kantasoluja, jotka voivat tarvittaessa erikoistua sydänlihassoluiksi. On arveltu, että kaikki sydämesi lihassolut mahdollisesti uusiutuvat 5 vuoden välein. http://cc.oulu.fi/~mjokela/Kloonaus_kantasolut/Laine_sydamen_kantasolut.pdf
Jos isoäitisi on nähnyt nälkää, voit olla terveempi ja sydämesi sykkii pidempään
Sydämen ja verenkierron rakennus- ja toimintaohjeet ovat hedelmöityneessä munasolussa. Sen monia tietojärjestelmiä tunnetaan vielä huonosti. Äskettäin saatiin viitteitä periytymisestä, jota on haasteellista selittää evoluution avulla. Olet terveempi ja elät pidempään, jos isoäitisi on ”nähnyt nälkää”. Kyseessä voi olla epigeneettinen mekanismi. http://www.nature.com/nature/supplements/insights/epigenetics/index.html
Äärimmäisen tarkat säädöt
Jotta sydän toimisi, muun muassa kalsiumin ja kaliumin pitoisuuksia solun ulkopuolella täytyy säätää äärimmäisellä tarkkuudella. Esimerkiksi kalsiumin pitoisuuden täytyy olla 10 000 kertaa suurempi solun ulkopuolella kuin sen sisällä. Tästä huolehtivat sekä munuaiset että monet erittäin monimutkaiset takaisinkytkentä- ja säätelytoiminnot. Pienet nanopumput huolehtivat näiden ja monien muidenkin aineiden tauottomasta pumppaamisesta soluun ja sieltä ulos.
Solujen sisällä on tuhansia voimalaitoksia
Siellä dynamoa muistuttavat pyörintämoottorit tuottavat protonivirran avulla ”kaurapuurosta” lihassolujen tarvitsemaa ATP – energiamolekyyliä. Polttoainetta ihmisen tarpeisiin tuotetaan vuorokaudessa lähes ihmisen painon verran. Äskettäin selvisi, että nämä voimalaitokset on kytketty solun sisällä toisiinsa eräänlaisella ”sähköisellä voimaverkolla”. Tämä tekee evolutionistien väitteen näiden mitokondrioiden alkuperästä kyseenalaiseksi. He nimittäin väittävät, että kyseessä olisivat soluihin miljardeja vuosia sitten tunkeutuneet ”bakteerit”. Mistä sähköverkko olisi tullut? http://www.nature.com/nature/journal/v523/n7562/full/nature14614.html
Miljardeja vuosia toimivia voimalaitoksia?!
Helsingin Sanomissa (21.8.2015) mitokondriotutkija valistaa lukijoita: ”Miljardeja vuosia sitten mitokondrioita uiskenteli yksisoluisten olioiden kanssa samoissa merissä, ja ne päätyivät yhteen. Mitokondriot saivat soluissa ravintoa ja solut saivat mitokondrioiden tuottaman energian ylimäärän.” Tällainen väite on tyypillinen evoluutiotarina, joka on saman sisältöinen kuin: ”Varaosakaupan hyllyllä laturi tapasi moottoriin. Moottori sai siitä tarvitsemansa virran ja palkitsi laturin pyörittämällä sitä hihnan avulla”. Tutkijan tarinassa ei kerrota mistä ”uiskentelevat mitokondriot” ilmestyivät, solun ilmestymisestä nyt puhumattakaan. Mitokondrio on lisäksi valovuoden verran laturia ja solu moottoria ihmeellisempi.
Muitakin ongelmia tähän asiaan liittyy tavattoman paljon, niistä kerrotaan kirjassa ’Evoluutio kriittinen analyysi’. Pahin ongelma evoluution näkökulmasta on kuitenkin voimalaitoksen käyttöikä. Ydinvoimalatkaan eivät toimi ikuisesti. Ihmisen mitokondrion tietopankki on noin 16 500 koodikirjaimen suuruinen. Osa sen toiminnan koodeista on kuitenkin solun tumassa. Koodikielet eivät ole täysin samanlaiset. Mitokondriot periytyvät lähes poikkeuksetta äidin munasolun välityksellä. Kun ne kopioivat koodiaan, korjaustoiminto niissä ei ole tuman veroinen eivätkä ne saa mistään uutta geneettistä tietoa (ei rekombinaatiota). Näin ne rappeutuvat väistämättä ja olisi ihme, jos ne toimisivat yli 10 000 vuotta. Tätä ongelmaa eivät mitokondriotutkijat kuitenkaan pohdi, sillä se kumoaisi heidän evoluutiotarinansa.
Uusi tutkimus paljastaa lihassolun nopean energiansiirron
Se näyttäisi tapahtuvan pääasiallisesti sähköisten varausten nopean siirron avulla. Solun sisällä oleva, jopa tuhansien voimalaitosten joukko, on kytketty yhteen mittavalla sähköverkolla. Tätä voi verrata ”sähköistettyyn kaupunkiin”. Tämä mahdollista lihasten nopean supistumisen, joka ei onnistuisi pelkän ATP:n solussa tapahtuvan leviämisen avulla. Se tapahtuisi liian hitaasti. Sähköinen varaus liikkuu solun sisäisessä verkossa riittävän nopeasti. http://www.evolutionnews.org/2015/08/spectacular_dis098271.html
Sydämen pumppaus tapahtuu automaattisesti
Se on säädetty niin, että eteiset supistuvat sekunnin kuudesosan ennen kammioita. Järjestelmä on lisäksi rakennettu siten, että kaikki kammion solut supistuvat lähes samanaikaisesti. Tämä on välttämätöntä parhaan pumppaustehon saavuttamiseksi. Ilman tätä, elämä ei jatkuisi kovin pitkään. Soluverkko on myös ”punottu” nerokkaan kierteisesti, jotta kammion tyhjeneminen olisi mahdollisimman tehokasta ja taloudellista.
Kudokset ”käskevät” sydäntä
Kudosten hapen ja ravinnon tarve ja muut aineenvaihdunnan edellyttämät tarpeet määräävät sekä mihin että paljonko verta kunakin hetkenä pumpataan. Paine on paksuseinäisissä valtimoissa suuri, kudoksissa pienemmät valtimot toimivat eräänlaisina verivirran säätelyventtiileinä.
Kulloinkin tarvittavaa verimäärä päästetään hiussuoniin
Niiden tehtävänä on muutamassa sekunnissa huolehtia nesteiden, kivennäisten, hormonien, ravinteiden ja aineenvaihdunnan muiden tuotteiden siirtymisestä kudoksiin ja niistä pois. Ihmisessä on 10 miljardia hiussuonta ja niiden pinta-ala on noin 700 neliömetriä. Niissä voi olla oma ”venttiili” ja suuret verisolut mahtuvat niistä juuri ja juuri läpi. Aivoissa, maksassa ja munuaisissa on lisäksi aivan erityiset järjestelmät. Lisäksi tarvitaan lymfaa kuljettava imusuoniverkosto.
Luuydin tuottaa joka sekunti 2,4 miljoonaa veren punasolua
Tuotanto on hyvin tarkasti säädelty ja luuytimen sisälle suojattu tapahtuma. Soluista on poistettu tuma ja soluelimiä, jotta hemoglobiinia mahtuisi enemmän. Ne ovat ”puolityhjiä hemoglobiinisäkkejä”. Tämä sen vuoksi, että ne voivat ujuttautua hiussuonten läpi siten, että mahdollisimman suuri pinta kuljettaa happea nopeasti kudoksiin.
Ilman säätelyä sydän ei jaksaisi
Jos kaikkia näitä säätelyjärjestelmiä ei olisi, sydän ei jaksaisi pumpata kaikkien kudosten läpi jatkuvasti samaa verimäärää. Pienet suonet ja erityiset hermojärjestelmät arvoivat joka hetki veren tarvetta.
Seuraavassa blogissa tarkastellaan evolutionistien selityksiä sydämen ja verenkiertojärjestelmän alkuperästä. Kumpi on lopulta oikeassa – Darwin vai Mendel?
Lisätietoja ihmisen ihmeellisyydestä youtube esityksessäni: https://www.youtube.com/watch?v=NvHeHe5k2Ik
