Kirjoittanut
Onko näkemys luomakunnan älykkäästä suunnittelijasta täysin uskonvarainen asia?
Onko älykkään suunnittelun testaaminen mahdollista? Ateistit väittävät, että älykkään suunnittelijan luomisteoria on ”täysin uskonvarainen, koska sitä ei voi testata mitenkään”. Jos samaa perustelua käytetään, alkuräjähdyksestä Aadamiksi -kehitysteoria on myös uskonvarainen.
Toisin sanoen, onko Jumala luonut maailman vai ovatko tuntemattomasta syystä olemattomuudesta ilmestyneet luonnon neljä perusvuorovaikutusta kehittäneet sen?
On tärkeää ymmärtää, että kysymys ”luominen vai evoluutio” ei ole ”sokea usko” vastaan ”kokemusperäinen tiede” -kiista vaan kysymys on valinnasta luomisuskon ja kehitysuskon välillä. Tieteen määrittely ei ole mikään matemaattisen tarkka tosiasia. Tieteen pitäisi etsiä totuutta, ei parasta materialistista selitystä. Kun havaintoaineistoa tarkastellaan, todennäköisimmän syyn periaatteen pitäisi voittaa.
Ateismin johtava apostoli, Richard Dawkins on sanonut, että eliöt vaikuttavat suunnitelluilta, mutta ne eivät ole sitä, vaan hänen ”sokea kelloseppänsä” olisi rakentanut ne. Sattumalta ilmestyneet hammasrattaat, jouset, ruuvit ja mutterit olisivat, sokean ja päämäärättömän yrityksen ja erehdyksen avulla koonnet Rolexin, joka sitten olisi ryhtynyt automaattisesti kopioimaan itseään.
Dawkinsilla on ennakkoasenne. Jos tuote vaikuttaa suunnitellulta, on toki mahdollista, että se on suunniteltu. Ongelmaksi tässä tulee tieteen määrittely, joka riippuu määrittelijästä. Jos tutkimuksen lopputulos eli älykkään suunnittelijan poissaolo on ennalta sovittu, Häntä ei voi eikä saa havaita. Tieteen tehtävä pitäisi kuitenkin olla totuuden, ei parhaan jumalattoman selityksen, etsintä.
Kuuluisa tiedemies JBS Haldane oli ateisti ja kommunisti. Hän sanoi uskovansa Jumalaan heti kun luonnosta löydettäisiin pyörä ja magneetti. Haldane ehti kuolla ennen kuin pyörä ja jopa hammasratas sekä pyörintämoottori löydettiin. Magnetotaktiset bakteerit rakentavat omat moottorinsa ja magneettinsa. Tästä huolimatta nykyiset evolutionistit eivät usko älykkääseen suunnittelijaan, koska heidän ennakkoasenteensa estää sen.
Onko meillä havaintoaineistoa älykkäästä suunnittelusta?
Jos kaatopaikalta löydetään sähkömoottori, sen älykäs suunnittelu on tavalliselle ihmiselle ilmeistä. ”Kirjanoppineille” se tuntuu olevan vaikeampi asia. Ihmisen energiatuotanto tapahtuu ATPase – nimisten pyörintämoottoreiden avulla. Monet bakteerit liikkuvat erilaisten pyörintämoottorien avulla. Niillä voi olla ’nenä’ eli aistinvalkuaisaineet, jotka tunnistavat ravintoaineita tai ’silmä’, jolla ne havaitsevat haitallista uv-säteilyä tai aistinjärjestelmä, jolla ne havaitsevat maan magneettikentän. Saadun tiedon merkitys arvioidaan ja viestinvälittäjämolekyylit vievät ohjeet pyörintämoottoreille ja vaihdeproteiinit ohjaavat bakteerin haluttuun suuntaan.
Bakteerimoottorin rakenteesta ja kokoamisesta vastaa yli 40 täsmällisesti rakentunutta valkuaisainetta, ohjausjärjestelmästä kahdeksan. Uintisiima koostuu noin 20 000 kopiosta flagelliini – nimistä valkuaisainetta. Rakennuspiirustukset ovat geeneissä ja säätelyelementteineen rakennus ja toimintaohjeisto on noin 60 000 ’kirjaimen’ mittainen eli siihen kuuluu noin 60 000 DNA:n emäsparia.
Moottorin kierrosnopeus on 20 000 kierrosta minuutissa ja bakteeri voi liikkua 15 kertaa pituisensa matkan sekunnissa, mikä vastaisi ihmisellä 100 metrin juoksua 3,6 sekunnissa. Meribakteereilla on 24 moottorin nippu, joka pyörittää seitsemää potkuria. Kierrosnopeus on jopa 100 000 kierrosta minuutissa ja nopeus 10-kertainen. Pyörimiseen tarvittavan energian moottori saa solukalvon läpi vaikuttavasta vetyionien pitoisuuserosta. Meribakteerit käyttävät myös natrium -ioneja. Jännite-ero on noin 0,2 V. Kuvaannollisesti sanottuna bakteeri on 0,2 V paristo, joka pyörittää super-ultra-nano-sähkömoottoria solukalvon läpi kulkevan protonivirran avulla. Peruutusvaihde kytkeytyy päälle salamannopeasti, sillä moottori ehtii pyörähtää vain neljänneskierroksen, kun suunta jo vaihtuu. Bakteerit myös säätelevät nopeuttaan. Hiuksen poikkileikkauspinnalle mahtuisi tuhansia moottoreita. Bakteerit kuljettavat mukanaan satoja varaosia moottorien korjausta varten, näin ”tiepalvelua” tai hinausta korjaamolle ei tarvita. Ne voivat myös ”tuunata” moottoreitaan olosuhteisiin sopiviksi. Jakautuessaan ne rakentavat uudet moottorit 20 minuutissa. http://www.mdpi.com/2218-273X/4/1/217/htm
Ateistit eivät luonnollisestikaan näe tässä älykästä suunnittelua. Kuinka he voisivatkaan, kun ovat edeltä käsin päättäneet, että luonnossa ei ole älykästä suunnittelua. Tätä he kutsuvat ”tieteeksi”. He väittävät, että moottorin osat on keräilty bakteerien muista toiminnoista ja viittaavat bakteerien käyttämiin elimiin, joilla ne ruiskuttavat myrkkyjä soluihin. Myrkkyruiskun osista ehkä kymmenen voisi kelvata uusiokäyttöön. Muut 30 osaa ovat täysin uusia. Ateistien väitettä voi verrata tilanteeseen, missä varaosakaupan hyllyllä olevat osat rakentaisivat ajan kuluksi itsestään toimivan moottorin. On kuitenkin muistettava, että moottorin kokoonpanon tulee tapahtua oikeassa järjestyksessä. Jo tämä edellyttää omat säätelykoneistonsa. Aistin- ja navigaatiojärjestelmille on myös rakennettava evoluutiopolku. Nykyään tiedetään, että myrkkyruisku on peräisin rappeutuneesta moottorista eikä päinvastoin. Evoluutio onkin todellisuudessa devoluutiota eli rappeutumista. Bakteerit muuttuvat usein taudinaiheuttajiksi kun ne rappeutuvat tai jokin toiminto niissä häiriintyy.
Evoluutio on mekanismi, joka kuljettaa soluja kohti sukupuuttoa. Jokainen solun kopiointi aiheuttaa kopiointivirheitä. Näistä sattumanvaraisista koodikirjaimen muutoksista haitallisia on monituhatkertaisesti hyödyllisiin nähden. Ajan myötä väistämättömästi kertyvät haitalliset mutaatiot aiheuttavat sukupuuton virhekatastrofista johtuen, sillä luonnonvalinta ei pysty niitä kaikkia poistmaan (mutational meltdown). http://evolutiondismantled.com/meltdown. Pitkät ajanjaksot eivät ole evoluutiotekijä vaan miljoonat vuodet varmistavat sukupuuton. Aika on oletetun evoluution vihollinen eikä ”evoluutiotekijä”. Toinen väitetty evoluutiotekijä, luonnonvalinta, puolestaan köyhdyttää geenivarastoa (gepardi) ja vie myös sukupuuttoon. Ilmiö on tuttu myös jalostustyöstä. Suuri populaatio voi vain jarruttaa tätä väistämätöntä lopputulosta. Kaikista koskaan eläneistä lajeista 99% on kuollut sukupuuttoon.
Tilannetta voi verrata villin lännen kapakkaan, missä cowboyt pelaavat pokeria. Aina jaetaan uusi käsi, mutta kortit pysyvät samoina. Kortteja lyödään ylösalaisin pöytään ja pyydetään lisää, käsi muuntelee, mutta pakkaan ei tule uusia kortteja. Kortit kuluvat vähitellen tunnistamattomiksi ja peli loppuu. Jos uusi pakka otetaan, siihenkään ei tule uusia kortteja. Täysin uuden kortin (valkuaisaineen) eli korttipelissä vaikkapa ’mustan Pekan’ ilmestymisen todennäköisyys on luokkaa 10^70 eli mahdotonta. Vaikka sellainen ilmestyisikin, se ei sovi pokerikortiksi.
Bakteerimoottorin alkuperä on uskonvarainen asia. Voi olla, että sen ”itsestään tapahtuva” synty selitetään joskus, voi olla ettei koskaan. Myös ateistit tekevät työtään uskonvaraisesta maailmankuvastaan käsin sulkiessaan älykkään suunnittelun tutkimusalueensa ulkopuolelle. Aiheesta voi lukea lisää Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisolan kirjasta ’Evoluutiouskon ihmemaassa’.
Miksi tiedemaailma ei keskustele älykkäästä suunnittelusta tai julkaise siihen liittyviä artikkeleita? Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Kyseessä on eräänlainen tiedostamaton kieltolaki, joka on välttämätön ateismin eristämiseksi arvostelulta. Tiedeyhteisölle konsensus vaikuttaa joskus olevan totuutta tärkeämpi. Vertaisarviointi on tehokas uusien näkökulmien tappaja. On arveltu, että jos vertaisarvioijat olisivat päässeet Einsteinin suhteellisuusteorian kimppuun, sitä ei olisi julkaistu.
