”Toi ei voi olla totta!”

Olin seurakuntamme järjestämässä, lapsille ja nuorille suunnatussa peli-illassa. Pelit oli laitettu hetkeksi syrjään, oli lyhyen raamatunopetuksen vuoro. Kaivoin repustani viisi tuoretta ohraleipää ja kaksi kalaa.

Havainnollistin raamatunkertomusta, jossa Jeesus saa pienen pojan eväät riittämään tuhatpäiselle väkijoukolle. Korostin, että kyseessä oli noin kuusi kertaa kotikylämme väkimäärä. Yksi poika lavan reunalla viittasi: ”Toi ei voi olla totta!”

Ihanan aito vastaus. Hän oli selvästi kuunnellut kertomuksen todella tarkasti, kuullut sen ehkä ensimmäistä kertaa. Rehellisissä sanoissa oli vilpitöntä ihmetystä.

Se on luonnollisen ihmisen aito reaktio ihmeeseen. Eihän missään juhlissa tai tapahtumissa muutama leipä ja kala ole ruokkinut tuhansia.

Olemmeko kadottaneet kyvyn ihmetellä Jeesusta?

Pojan lausahduksessa oli pieni uskontunnustus. Jeesus ylittää käsityskykyni. Jos revin Raamattuni neljästä evankeliumista jokaisen sivun, jossa hän tekee jotain ihmeellistä, jäljelle ei jää montakaan sivua.

Jeesus paransi halvaantuneen, tyynnytti myrskyn, käveli veden päällä. Hän antoi syntymässään sokeutuneelle näön, keskeytti hautajaiset ja herätti äidin ainoan pojan kuolleista.

Ei ihme, että erään jumalanpalveluksen jälkeen väkijoukko katseli toisiaan sanoen: ”Tämänkaltaista emme ole ikinä nähneet!” Jeesus teki ja tekee yli ymmärryksen käyviä ihmeitä. Silti ihmeet ovat kuin liikennemerkkejä, jotka eivät ole itse tarkoitus vaan osoittavat siihen — Jeesukseen, Jumalan Poikaan.

Jeesuksella oli erityinen tapa esitellä itsensä: ”Minä olen tie, totuus ja elämä, ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6)

Jeesuksesta maalataan usein kuvaa kivana kaverina, joka soittaa harppua pilvenreunalla, myötäilee yleistä mielipidettä ja kutsuu seuraansa parhailla mainospuheilla. Hänen sanoistaan hiotaan pois rosot, jotta hän istuisi paremmin tähän aikaan. Jeesusta käydään tervehtimässä pari kertaa vuodessa seurakunnassa, ja hänelle voi aina soittaa tiukan paikan tullen.

Jeesus ei kuitenkaan ole kameleontti eikä muuta väriään, sanojaan ja mielipiteitään ympäristön paineessa, edes somemyrskyssä. Jeesus sanoo anteeksi pyytelemättä olevansa ainoa tie Jumalan yhteyteen. Lupaa seuraajilleen sekä ikuisen elämän että vaikeuksia. Muistuttaa olevansa läsnä seuraajiensa elämässä joka hetki. Kertoo gallupeja kyselemättä olevansa Totuus, jonka yhteydessä löytyy elämän syvin merkitys.

Oxfordin yliopiston professoria, Narnian luojaa C. S. Lewisiä mukaillen: Jos pelkkä ihminen puhuu sellaista kuin Jeesus, hän ei ole mikään suuri opettaja. Joko hän oli ja on Jumalan Poika tai kaikkien aikojen suurin huijari. Muita vaihtoehtoja Jeesus ei meille jätä.

Rohkaisen sinua lukemaan kaikessa rauhassa yhden evankeliumin alusta loppuun. Ehkä ensimmäistä tai ties kuinka monetta kertaa. On suuri vaara, että koet lavan reunalla istuneen pojan tavoin pyhää ihmetystä. Toi ei voi olla totta, vai voiko sittenkin…