Kirjoittanut
Kirjoittaja on turkulainen teologian tohtori, joka on opiskellut Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa Israelin kuninkaiden historiaa, arkeologiaa ja Assyrian kirjoituksia.Helle-ennätykset paukkuvat päivä päivältä kuumempiin lukemiin, 34 celsiusta näytti eilen meidän mittari. Se on monille tukalan kuumaa. Helle on oikeasti aika vaarallista. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, kuinka tasaisesti antiikin maailmassa viikatemies niitti eloa eri kuukausina. Katakombien haudoista on laskettu, että elo-syyskuussa Roomassa kuoli muinoin noin tuplasti enemmän väkeä kuin keskimäärin muina kuukausina. Myös muinaisessa Galileassa oli kuolemalla selvä sesonkinsa silloin kuin oli kuivaa ja kuumaa, erityisesti keskikesällä.
Galileaa riivasi malariakuume. Tuolla alueella on isoja laaksoja, joihin sataa paljon vettä, samoin siellä on iso järvi, ja kuiva- ja hellekaudella näissä paikoissa, joissa vesi seisoo, pörisee hyttysiä ja malaria saa hyvän kasvualustan. Erityisesti Galilean tasangot, ja järven rantakylät, kuten Kapernaum ja Magdala, olivat alttiita malarialle. On hyvin mahdollista, että Kapernaumin kaltaisessa kalastajakylässä malaria saattoi olla yleisin kuolinsyy. Josefuskin (1. vuosisadan kirjailija) toteaa Galilean riesasta: ”Kesällä tasanko on kulottunut kuivaksi, ja valtava kuivuus levittää ympäristöön epäterveellistä ilmaa.” (Bell. 4:458.)
Myöhäisantiikin ajoilta Galilean alueelta on löytynyt maagisia amuletteja, joilla ihmiset yrittivät suojata itsensä ”suurilta kuumeilta” eli malarialta. Vielä 1900-luvun alkupuolella kerrotaan, että Galileassa kuoli paljon ihmisiä malariaan. Evankeliumista näemme, että juuri Kapernaumissa, joka oli sijaintinsa vuoksi otollinen paikka malarialle, Jeesus pelasti ja paransi ihmisiä tästä kuolemantaudista. ”Simonin anoppi oli kovassa kuumeessa, ja Jeesusta pyydettiin auttamaan häntä. Jeesus kumartui hänen ylleen ja käski kuumetta, ja se lähti hänestä.” (Luuk. 4:38.) Kapernaumissa asuva kuninkaan virkamies haki Jeesukselta apua pojalleen ”joka oli kuolemaisillaan”. ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.” Jeesus sanoi sanan, ja ”kuume hellitti.” (Joh. 4.)
Jeesus pelasti parantavalla kosketuksellaan ja sanallaan. Uskoa korostetaan näissä tapauksissa. ”Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi.” (Joh. 4:50.) On hyvä huomata, että näissä tapauksissa ei puhuta mitään potilaan uskosta, vaan tuon virkamiehen uskosta ja niiden joidenkin uskosta, joiden nimiä ei edes mainita.
Sinun uskollasi on merkitystä myös muille. Sinä saat olla kiitollinen muiden uskosta. Kristityt rukoilevat Kristusta, ”katso kirkkosi uskoa”. Kun ei itse malariakuumeisena houraillessaan voi, muista tai tiedä, mistä saa apua, niin ”hänestä kerrottiin heti Jeesukselle”, (Mark. 1:30). ”Jeesusta pyydettiin auttamaan häntä.”
Lopuksi: Vietimme hellepäivää Hämeen linnassa. Siellä osui silmiini hieno ja värikäs kangas, joka on löytynyt Maskun keskiaikaisesta kivikirkosta. Kyseinen kangas on muutama vuosi sitten entisöity alkuperäiseen loistoonsa. Tämä vaate on alkujaan, 1440-luvulla, tehty birgittalaisluostarissa – Naantalissa. Tuossa kankaassa lukee ruotsin ja latinan kielellä motto, joka on tänäänkin täyttä totta: HELP IHESUS MARIA SON HELP IHESU. Eli suomeksi, ”Auta Jeesus, Marian poika, auta Jeesus”. Kyseessä on arvokas designtekstiili, jonka varsinainen käyttötarkoitus on vielä ilmeisesti arvelujen varassa. Ehkä se on palvellut alttarivaatteena, ehkä morsiuskatoksena, ehkä paarivaatteena hautajaisissa… Tätä värikästä ja hienoa kangasta katsoessa, epäilee, että olikohan se ”pimeä keskiaika” oikeasti niin pimeä, kuin meille on opetettu. Ainakin Maskun katolisessa kirkossa oli väriä ja tyyliä, ja loistava rukous. HELP IHESUS!
