Kirjoittanut
Hannu Vuorinen on Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja ja Suomen Viikkolehden päätoimittaja.Työ ei kuulu syntiinlankeemuksen aiheuttamiin kirouksiin. Luoja antoi ihmisille tehtäväksi hallita ja vallita luomakuntaa, tehdä työtä sen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tämä siis ennen kuin ihmisen lankesi kapinaan ja syntiin. Lankeemuksen jälkeen työ tapahtuisi ”otsa hiessä” ja elannon hankinta muuttui ”kovaksi työksi”. Työ on sellaisenaan siunaus. Se kuuluu ihmisen kutsumukseen. Synnin rikkomassa maailmassa siihen sitten sisältyy paljon vastuksia ja työn hedelmien eteen joutuu näkemään paljon vaivaa.
Nykyinen yhteiskunta ei kohtele kaikkia tasapuolisesti, mitä työmahdollisuuksiin tulee. Työttömyyden on osoitettu aiheuttavan moninaisia haittoja, eikä pelkästään toimeentulon rajallisuuden vuoksi. Sellainen kuormittaa eri tavoin henkistä hyvinvointia ja saattaa pitkittyessään saada aikaan ikävää satoa aina itsetunnon heikentymiseen saakka. Jumalaan uskovina kutsumuksemme on toimia kaikin tavoin sellaisen yhteiskunnan hyväksi, jossa työn tekemisen mahdollisuudet toteutuisivat mahdollisimman laajasti.
Seurakunnissa vapaaehtoistyö lisää mahdollisuuksia työn siunausten kokemiseen. Rahallista korvausta sellaisesta ei saa, mutta monilla muilla tavoilla se palkitsee runsaasti. Useat vapaaseurakunnat toimivatkin pelkästään vapaaehtoisen työpanoksen varassa. Lähes puolet Vapaakirkon seurakunnista lienee tällaisessa tilanteessa. Ja nekin seurakunnat, joissa on palkattuja työntekijöitä, rakentuvat silti seurakuntalaisten lahjojen ja heidän antamansa palvelun kautta.
Vapaakirkossa olemme tottuneet kutsumaan pastoreitamme ja muita seurakunnassa ja evankeliumin työssä palvelevia ”työntekijöiksi”. Toisinaan nimikettä on arvioitu siinä valossa, että se saattaa antaa väärän mielikuvan henkilöstä, joka sitten tekee kaiken työn. Sellaisestahan ei ole kyse, vaan erityisestä kutsumuksesta, jota toteutetaan seurakuntalaisten hyväksi ja heidän kanssaan. Nykyisin tällaisia työntekijöitä kutsutaan myös valmentajiksi, koska työn tavoitteena on ”varustaa kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen” (Ef.4:12). Yhtä kaikki, työntekijämme ovat meille korvaamattoman arvokkaita ja ansaitsevat koko seurakunnan tuen. Huolehditaan yhdessä heistä ja heidän työmahdollisuuksistaan mahdollisimman hyvin. Juhlitaan työtä ja sen tekijöitä.
