Kirjoittanut
Kirjoittaja on eksynyt uskonnon ja politiikan hämärille rajaseuduille.Kuin eilisen päivän muistan sen päivän kun tajusin jääväni työttömäksi. Itkin ja huusin kyyneleet poskilla jumalaani: ”Työ, työ, miksi minut hylkäsit?? Pelasta minut, sillä ilman sinua en ole mitään!”
Tämä on sinulle, tulevaisuuden työtön. Sinäkin jäät kerran työttömäksi. Ellet sitten kuole saappaat jalassa ennen eläkeikää. Eläkkeelle jääminen, saati sitten työttömäksi, voi olla suuri identiteettikriisi. Kannattaa varautua. Siis siihen identiteettikriisiin. Sillä niitä tulee vielä vastaan monelle. Ja jos ennusteet pitävät paikkaansa, näin voi tapahtua piankin.
Tekoälyn, robotiikan ja muun teknologian murroksen, kuten 3D -tulostuksen vaikutus työllisyyteen on yksi suuria lähitulevaisuuden globaalimuutoksia. Toki vain yksi niistä. Ja se koskettaa ihmisiä Bangladeshista Piilaaksoon. Israelilainen historioitsija Yuval Harari sanoi hiljattain leikillään, mutta ilmeisen nokkelasti, että jos Donald Trump olisi oikeasti huolissaan amerikkalaisten työpaikoista, hänen pitäisi rakentaa muuri Kalifornian ympärille.
Millaiseen tulevaisuuteen ja työelämään kannattaisi valmistautua?
Tämä on tärkeä kysymys jokaiselle joka on nuorten tai kasvatusasioiden kanssa tekemisissä. Millaisia taitoja tarvitaan yhteiskunnassa, joka on yhtä aikaa valtavan helppo, automaattinen ja globaali, sekä hauras ja haavoittuvainen? Mikäli oikein olen ymmärtänyt, tämänhetkisen tiedon mukaan keskipitkällä aikavälillä tarvitaan ainakin laajojen systeemien ja merkitysten ymmärtäjiä, toisaalta monenlaisia käden taitoja. Mutta tuo ”tämänhetkinen ymmärrys” taitaa olla kovin muuttuvaista sekin.
Robotiikan kehitys on mennyt hieman eri tavalla kuin viime vuosisadan tieteisfantasioissa oletettiin. Kohtuullisen vaikeita asioita robotisoida saattavatkin olla tietyt varsin ”yksinkertaiset” työt, kuten vaikkapa lastenhoito, tai monet rakennusalan tehtävät, jne. Silti moni tieteiskirjailija Isaac Asimovin visio alkaa nyt olla todellisuutta vähintään kokeiluasteella.
Teknologian ja työelämän murroksia on ollut ennenkin ja niille emme voi mitään. Koneet ovat jo vähentäneet valtavasti työvoiman tarvetta monella alalla maataloudesta alkaen. Hyvää hevosmiestä ei enää tarvita missään. Mediakaan ei ole enää niin hyvä työpaikka, koska mediasisältöjä voi tuottaa aivan kuka tahansa. Ja yhä monimutkaisempaa tiedonhakua ja -käsittelyä suorittaa tekoäly mikrosekunneissa.
* * *
Työ on hyvin monelle ihmiselle identiteettikysymys, ja aivan erityisesti suomalaiselle. Kun työ menee alta, kriisi voi olla suuri. Millä eväillä kestät? Kuka olet ilman työpaikkaasi? Kuka olet kun aamulla kukaan ei kerro minne mennä?
Seurakunnalla olisi tärkeä näkökulma ihmisen kysymykseen omasta identiteetistään. Onko seurakunta valmis antamaan panoksensa? Mihin se toivo ja identiteetti perustuu? Asiaan liittyy monia eettisiä kysymyksiä, joihin myös seurakunnalla luulisi olevan annettavaa: mikä on ihmiselämän arvo ja tarkoitus kun kone hoitaa lähes kaikki tehtävät tehokkaammin, virheettömästi, valittamatta, väsymättä? Siis kuka ihminen ylipäänsä on?
Robotiikan ja tekoälyn tulo on toki vain yksi merkittävistä käsillämme olevista megatrendeistä. Tulevaisuuden haasteet eivät tunnista valtioiden rajoja. Tuotantoa voi palata robotiikan myötä takaisin Eurooppaan. Kaikkein halvimpia matalapalkkatöitä ei ehkä kannatakaan robotisoida, koska ihmistyö on halvempaa. Keskiluokka on vaarassa kadota, globaali tulonjako voi mennä uusiksi. Mutta työttömyyden aiheuttamat levottomuudet, turhautuminen ja köyhyys yhdessä maassa ovat lopulta koko maailman ongelma. Siitäkään emme pääse mihinkään.
Lähteet mm.:
Robottipolitiikkaa. YLE Puhe Politiikkaradio 15.9.2016
”Ihmiset vievät koneiden työt”. Johannes Koponen / ajatushautomo Demos Helsinki. 22.2.2017
