Kirjoittanut
Kirjoittaja on espoolainen liikkeenjohdon konsultti, pianisti ja historianharrastaja, joka toimii Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtajana, Holokaustin Uhrien Muisto ry:n ja Elämän marssi ry:n varapuheenjohtajana sekä Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteerinä.Tammikuun 27. päivänä vietetään kansainvälistä holokaustin uhrien muistopäivää Natsi-Saksan murhaamien 6 miljoonan juutalaisen ja jopa miljoonan romanin muistoksi. Kaikissa muissa maissa päivän nimessä mainitaan tai viitataan holokaustiin, mutta suomalaiseen kalenteriin päivän nimi päätyi vuonna 2002 jostain syystä vainojen uhrien muistopäiväksi.
Holokaustin uhrien muisto ry on vuosien ajan keskustellut eri poliitikkojen ja viranomaisten kanssa, jotta muistopäivän nimi muutettaisiin sen alkuperäistä tarkoitusta kuvaavaksi. Olemme perustelleet muutosesitystämme mm. sillä, että nykyisellään muistopäivän nimi ei lainkaan viittaa maailmanhistorian hirvittävimpään, pääasiassa juutalaisiin kohdistuneeseen kansanmurhaan, mikä puolestaan mahdollistaa holokaustin unohtumisen ja hiipumisen niin yhteiskunnallisesta keskustelusta kuin yksittäisten kansalaisten mielistä. Lisäksi olemme pelänneet, että nykyinen nimi mahdollistaa muistopäivän kaappaamisen minkä tahansa vainon – suuren tai pienen – nimiin.
Nyt tuo pelko näyttää realisoituneen. Rauman kaupunginvaltuustossa tehtiin syksyllä aloite, jossa esitettiin, että kaupunki liputtaisi tulevana vainojen uhrien muistopäivänä 27.1.2022, ja kunnioittaisi siten 1930-luvulla Neuvostoliitossa vainojen kohteeksi joutuneita inkeriläisiä. Asia eteni kaupunginhallitukseen ja sieltä takaisin valtuustoon, joka hyväksyi aloitteen 13.12.2021 osana kokeilua, jossa liputuksella huomioitaisiin erikseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, romanit ja saamelaiset.
Olen käynyt läpi kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ja on hämmentävää, ettei niistä yhdessäkään viitata holokaustiin tai juutalaisiin. Aloite siis meni läpi Rauman hallinnon kaikissa portaissa ilman, että kukaan kaupungin virkamiehistä tai valtuutetuista olisi kiinnittänyt huomiota siihen, että inkeriläisten vaino oli korvannut muistopäivän alkuperäisen merkityksen. Ilmeisesti kenellekään ei tullut mieleen edes googlata muistopäivän taustoja?
Työtapaturma tai ei, Rauman päätös on valitettava seuraus valtioneuvoston ilmeisen huonosti valmistellusta päätöksenteosta vuodelta 2002. Jos tuolloin nimi olisi määritelty oikein, tätä episodia ei olisi tapahtunut.
Suomenkielisen virallisen nimen näkökulmasta on hieman ristiriitaista, että valtioneuvosto on jatkuvasti käyttänyt muistopäivästä omassa englanninkielisessä viestinnässään nimeä Holocaust Remembrance Day, viimeksi tänään, kun valtioneuvosto julkaisi eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen yhdistyksemme tuottamassa, AlfaTV:llä esitetyssä Holokaustin muistopäivä 2022 -tv-ohjelmassa pitämän tärkeän puheen englanniksi.
”On Holocaust Remembrance Day we remember the lives lost to the destructive forces of intolerance, hatred and violence.”
Minister @TyttiTup spoke at the ceremony to commemorate International Holocaust Remembrance Day.
Full text of the speech:https://t.co/mJa7xIWLUY pic.twitter.com/7v9NYhZ1y4
— Finnish Government (@FinGovernment) January 27, 2022
Samassa ohjelmassa lukemassani entisen pääministerin Paavo Lipposen tervehdyksessä oli hyvin suoraviivainen kannanotto nimenmuutokseen:
Vainojen uhrien muistopäivä on perustettu, jotta ihmiskunta ei unohtaisi holokaustia, miljoonien juutalaisten ja romanien joukkomurhaa. Sen vuoksi päivä olisikin syytä nimetä holokaustin muistopäiväksi. Historia on tuotava esiin oikeilla nimillä.
Ilokseni totesin myös Kotimaa-lehden päätoimittajan Mari Teinilän vaatineen vastaavaa nimenmuutosta lehtensä pääkirjoituksessa 21.1.:
Kyseisen muistopäivän nimi vailla holokausti-sanaa on suomalainen versio. On vaikea ymmärtää, miksi sana holokausti on häivytetty päivän nimestä. Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaan silloin muistellaan kuitenkin holokaustin ja muiden toisen maailmansodan aikaisten joukkomurhien uhreja.
Olisi todella toivottavaa, että Sanna Marinin hallitus, joka on ohjelmassaan ilmoittanut, että viranomaisten osaamista ja tietoisuutta vähemmistöasioissa lisätään, tarttuisi tähän ongelmaan ja korjaisi sen pikimmiten.
Lainkaan väheksymättä inkeriläisten kokemia vainoja, pitäisin tärkeänä, että Rauman kaupunginvaltuusto tarkentaisi tekemäänsä päätöstä ja sisällyttäisi siihen viittaukset holokaustiin ja juutalaisiin, jotta muistopäivän alkuperäinen merkitys tulisi jatkossa esiin.
—
Ps. Holokaustin muistopäivä 2022 -ohjelman uusinta esitetään AlfaTV:llä sunnuntaina 30.1. klo 18:30. Lisäksi suosittelen katsomaan samalta kanavalta sunnuntaina 30.1. klo 10:30 Miksi juuri Israel? -ohjelman, jossa keskustelen Helsingin juutalaisen seurakunnan kunniapuheenjohtajan Gideon Bolotowskyn kanssa teemasta Holokausti ja juutalaisvaltion synty.
Ps2. Aloitin joulukuussa 2021 kolumnistina kunnianarvoisassa Jerusalem Postissa ja kirjoitin lehteen muistopäivän suomalaisesta nimiongelmasta artikkelin, joka julkaistiin 24.1.
