Vanhan Testamentin kuva Jumalasta näyttäisi olevan äärimmäisessä ristiriidassa Jeesuksen sanoman kanssa. Siinä missä Jeesus julisti armahdusta ja anteeksiantoa, VT:n Jumala janoaa tuomiota ja kostoa.
Uusateistit, joiden missiona on uskonnoton yhteiskunta, ovatkin viime vuosina kiinnittäneet erityistä huomiota vanhatestamentilliseen Jumalaan, joka johtaa Israelin kansaa Kanaaninmaan systemaattisessa kaupunkien hävitystyössä. Kuva näyttäisi edustavan samaa uskontojen nimissä toteutettavaa väkivaltaprojektia kuin ilmiö WTC-tornien takana 9.11.2001.
Uusateistit esittävätkin Jumalan mustasukkaisena tyrannina, joka ei salli muita jumalia palvottavan, ja joka säätää mielipuolisia ja sovinistisia lakeja israelilaisille. Tämä Jumala näyttäisi olevan kaukainen vuosituhansien takainen jalostuma monijumalaisessa maailmassa, josta aikain saatossa kehittyi yksijumalainen uskonto. Jumalien Jumala, joka otti vallan muilta jumaluuksilta vuosituhansia sitten, ei istu älykkään ja jälkimodernin ajan ihmisen ajatteluun. Nykyihmisellä on tieto karttunut jo siinä määrin, ettei hänen tarvitse uskoa sellaiseen jumaluuteen, joka on luonut litteän maan ja kaartuvan taivaankannen, johon tähdet ja muut taivaankappaleet on kiinnittänyt.
Mitä tällaisen ikivanhan kirjaston jumala voi meille antaa, muuta kuin sen ymmärtämistä, että kyllä maailma on sitten joskus ollut julma ja ahdas paikka. Onneksi Jeesus toi tuohon uskomusjärjestelmään jotakin järkeä, lohtua, toivoa ja rakkautta!
Onko tässä kaikki, mitä VT:n Jumalasta voidaan sanoa? Onko jumalakuva VT:ssa tosiaan niin erilainen kuin Uudessa Testamentissa? Äkkiseltään yksittäisiä Raamatun lauseita katsoessa asia voi kyllä tältä näyttää. Entä jos katsomme kokonaisuutta – pyrimme ymmärtämään kunkin kuvatun ajan kontekstia, kyseisten aikojen yhteiskuntia, ja toisaalta teologista näkökulmaa? Onko kuva sittenkään niin yksioikoinen.
Mitä olisi käynyt, jos ihmiseltä olisi luomisessa puuttunut vapaa tahto? Aivan oikein, ei olisi ollut lankeemustakaan. Mutta mikä ihminen olisi ollut ilman vapaata tahtoa? Ei ainakaan Jumalan kuva. Pelkkä marionettinukke Jumalan vetonarujen vietävänä. Tällöinhän ihmisen ja Jumalan välinen rakkaussuhdekaan ei olisi ollut mahdollinen. Rakkaus tulee täydelliseksi vastarakkaudessa. Silloin itse rakkaus tulee esiin. Pakotettuna kukaan ei pysty rakastamaan.
Mitä olisi käynyt, jos Jumala olisi antanut lisääntyvän pahuuden rehottaa ja jalostua yhä hirviömäisempiin mittasuhteisiin? Tilanteet, joissa Jumala VT:ssa puuttuu ihmiskunnan pahuuteen, ovat silmittömiä ääri-ilmiöitä pahuuden mittasuhteista, jotka ovat seurausta Jumalasta etääntymisestä. Vain Jumala, joka on rakkaus, haluaa tehdä kaikkensa, jotta mahdollisimman moni vapaista yksilöistä voisi kuulua hänen rakastettujensa joukkoon. Jotta kerran voisivat päästä näkemään rakastajansa kasvoista kasvoihin ja viettää hänen kanssaan ikuisuuden rauhassa kahden.
Miten Vanhaa Testamenttia pitäisi tulkita? Miten tulkita Israelin kansan valmistamista vastaanottamaan tuleva pelastajansa – onko hän vain heidän, vai koko maailman pelastaja heidän kauttaan? Miten tulkita puhtaussäädöksiä esimerkiksi kuukautisvuotoisen naisen eristämisestä erämaassa, jossa pesulle pääsi tuskin joka kuukausi? Miten tulkita Israelin kansan valloitussotia Kanaaninmaassa? – Barbaariyhteiskunnassa, jolloin armoa tuskin tunnettiin muukalaisia kohtaan. Aikana, jolloin maailman Luojan sanoma suunnattomasta rakkaudestaan langennutta ihmistä kohtaan oli vielä yhden kansan varassa.
Yhteiskunnassa, jossa orjilla ei ollut ihmisarvoa, saattoi olla huomionarvoista, että jollakin kansalla oli säädös palauttaa vapaus joka seitsemäs vuosi, jolloin hänen katsottiin maksaneen velkansa. Orjan, jolla ei ollut ollut elantoa saati asuntoa, tuli taata toimeentulon mahdollistuminen ja katto päänsä päälle orjuuden ajaksi ja sen jälkeen.
Voisiko Vanhan Testamentin vaikeisiin kysymyksiin sittenkin olla vastauksia? Voisiko VT:n tekstien takaa sittenkin löytyä se sama rakastava ja armollinen Jumala, joka Jeesuksen julistuksessa kuuluu niin voimakkaana?
Näiden ja monien muiden kysymysten äärelle on tarjolla kokonainen viikonloppu 13.-15.2.2015 Ryttylässä Kansanlähetysopistolla, jolloin opettamaan saapuu Åbo Akademin VT:n eksegetiikan professori ja pastori Antti Laato sekä Suomen Teologisen instituutin tutkijatohtori Timo Eskola.
Katso lisää osoitteesta http://kansanlahetysopisto.fi/event/1322/