Kirjoittanut
Vuokko Vänskä on pitkän linjan journalisti, jolla on myös kahdenkymmenen vuoden kokemus lähetystyöstä Japanista.Oletko tullut ajatelleeksi, että Luukkaan kirjoittama jouluevankeliumi alkaa varsin arkisella asialla, veroilla? ”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.”
Jokaisen on helppo ymmärtää puhe rahasta ja veroista. Raha on näytellyt suurta osaa kuluneena vuonna Euroopan politiikassa, kun yli varojensa eläneitä euromaita on yritetty nostaa velkasuosta ja laatia pysyviä ja väliaikaisia pelastuspaketteja. Euroopan talous on ollut pitkään veitsenterällä, ja me tavalliset kansalaisetkin seuraamme huolestuneina pörssikurssien laskevia käyriä, vaikka totta puhuen emme välttämättä ymmärrä, miten pörssin miinusmerkkinen tulos voisi vaikuttaa juuri meidän ruokatalouteemme.
Euron kriisissä ei ole kyse vain kylmästä rahasta, vaan moraalista ja luotettavuudesta. Ahneus on saanut aikaan yli varojen elämisen ja tolkuttoman velkaantumisen. Saksan valtionvarainministerin ja tunnustavan kristityn Wolfgang Schäublen mukaan viime vuosien finanssikriisi on osoittanut, mihin ihmisen hillitön ahneus ja vaurauden ja vallan tavoittelu johtavat. Hän tuo esiin kristinuskon merkityksen Euroopalle ja painottaa, että ihmisen toiminnalle on asetettu rajat. ”Usko Jumalaan merkitsee, että olemassa on ylin auktoriteetti, jolle olemme vastuussa kaikesta mitä teemme, todellakin koko elämästämme.” (Kanava-lehti 3/2011) Suhtautuminen rahaan ja omaisuuteen paljastaa arvomaailmamme Euroopassa. Kun mammona ottaa elävän Jumalan paikan, siitä seuraa moraalikato laajasti koko yhteiskunnassa.
Raha ja verovarat ovat tunkeutuneet kuluneena vuonna myös kirkolliseen keskusteluun. Jäsenkadon myötä kirkon verotulot ovat pienentyneet ja se on pakottanut seurakuntia höyläämään menojaan ja myymään kiinteistöjään. Lähetysjärjestöille myönnettävät määrärahat supistuivat viimeisimpien eli vuoden 2010 tilastojen mukaan puolella miljoonalla eurolla ollen noin 21 miljoonaa euroa. Tänä vuonna keskusteluun tuli uusia mausteita, kun jotkut seurakunnat eivät enää tyytyneet kirkossa yhdessä sovittuihin periaatteisiin myöntää talousarviomäärärahoja lähetysjärjestöille niiden saaman vapaaehtoisen kannatuksen suhteessa, vaan tekivät lähetysjärjestöille omia kelpoisuustestejään. Myös kirkollisessa keskustelussa rahanjako on paljastanut kunkin arvomaailman.
Jumala käytti hyvin maallista tapahtumaa pelastussuunnitelmansa työkaluna, kun hän laittoi Joosefin ja viimeisillään raskaana olevan Marian matkaamaan veroluetteloon kirjautumisen takia Betlehemiin. Siellä kuitenkin tapahtui ihmiskunnan kannalta käänteentekevä ihme: Jumala syntyi ihmiseksi. Tuosta ihmeestä alkoi uusi aikakausi ja ajanlasku.
Evankeliumin kertomus alkoi maallisista, mutta se päättyi taivaallisiin. Ihmiskunnalle tuli toivo, kun enkeli ilmoitti Kristuksen syntyneen. Paimenet kiiruhtivat katsomaan vastasyntynyttä Vapahtajaa ja iloitsivat näkemästään. He palasivat arkiseen työhönsä kiittäen ja ylistäen Jumalaa. On varmaa, että Vapahtajan kohtaaminen vaikutti heidän elämäänsä ja arvomaailmaansa.
Köyhä Joulun lapsi paljastaa ahneutemme ja ohjaa meitä eurooppalaisia löytämään uskon elävään Jumalaan ja palaamaan Raamatun sanasta löytyviin kristillisiin arvoihin.
