Vieraskynä Timo Metsola: ”Muista olla kiitollinen”

Vuonna 2013 George Clooney kutsui illalliselle 14 ihmistä, jotka olivat pyyteettömästi auttaneet häntä uran alkuvaiheessa. Yllätys oli suuri, kun Clooney kertoi lahjoittavansa jokaiselle miljoona dollaria ja maksavansa myös lahjaverot. Koska suhtautuminen moiseen anteliaisuuteen ei ole välttämättä aivan helppoa, Clooneylla oli myös ovela lisäehto – jos yksikin kieltäytyy rahoista, kukaan muukaan ei saa omaa summaansa. Näin hän teki näille tärkeille ihmisilleen päätöksen helpoksi, vaikka ainakin yksi vieraista lahjottikin oman miljoonansa suoraan hyväntekeväisyyteen.

”Vaikka kiitollisuuden ilmaisu tai vastaanottaminenkaan eivät aina ole helppoa, on se sitäkin tärkeämpää.”

Tarina on hieno, vaikka summien suuruus voikin nostattaa kulmakarvoja. Ele olisi kuitenkin yhtä totta vaikkapa tuhannella dollarilla per nuppi, varsinkin jos asialla olisi maailmantähden sijaan tavallisempi ihminen. Lopulta raha ei ole tässä edes oleellista, vaan voi viedä ajatukset sivuraiteille. Kyse tarinassa on siitä, että ihminen vuosien jälkeen edelleen ymmärtää ja muistaa, ketkä hänet ovat onnistumisiin ja menestykseen auttaneet. Kiittää heitä ikuisesti, eli kiitollisuus kestää yhtä kauan kuin elämäkin. Ja vaikka kiitollisuuden ilmaisu tai vastaanottaminenkaan eivät aina ole helppoa, on se sitäkin tärkeämpää. Ensinnäkin se on oikein, ja toiseksi se suojaa ihmistä sairastumasta omaan menestykseensä.

Aloin muistella omaa elämääni. Kun olin arka ja kömpelö pikkupoika, Olli Paasimaa näki minussa muutakin, ja teki minusta sitkeän ja kovapäisen judokan. Ollin viisaus opetti myös, että fyysisimmässäkin touhussa kaikki kehitys on pohjimmiltaan henkistä. Seppo Myllylä jatkoi siitä mihin Olli lopetti, ja antoi minulle valmennuksellaan ja esimerkillään parhaimmat mahdolliset lähtökohdat kamppailulajiin nimeltä elämä. Vastoinkäyminen ei ole syy antaa periksi, vaan mahdollisuus näyttää kuka todella on.

Seppo Myllylä myös avasi silmäni yrittämiselle. Kun silmät olivat auenneet, Mikko Tukonen, Mikko Tiira ja Petteri Jussila opettivat, että elämässä voi tavoitella suuria. Ja silloin, täydellisellä ajoituksella, 21-vuotiaan Timo Metsolan elämään astui käänteentekevästi Jari Sarasvuo.

Paasimaan, Myllylän, Tukosen, Tiiran ja Sarasvuon vaikutus kantaa elämääni todella vahvasti tänäkin päivänä.

Petteri Jussilaa en enää hänen viimeisinä vuosinaan suostunut kättelemään. Minä sain Petteriltä pelkkää hyvää elämääni, mutta moni muu sai kohtelua, jota en voinut hyväksyä. Petterin hautajaisissa 2004 summasin silti kiitollisena, kuinka täysin toisenlaista elämäni olisi, jos nyt haudattava mies ei olisi koskaan elänyt. Petteri avasi silmäni sille, että yrittämisen lisäksi myös lähtökohtiin nähden uskomaton menestys on mahdollista. Surullista että hän itse hukkasi suunnan, ehkä juuri koska hänen taustajoukkonsa eivät olleet oikeat tai auktoriteetiltaan Petterille tarpeeksi vahvat.

1990-luvun puolenvälin jälkeen asuntosijoittaminen tuli elämääni. Jouni Lehtisen ansiota on, että parikymppinen tyhjätasku alkoi saada pankista lainaa ja osti uuden sijoitusasunnon lähes joka kuukausi. Jouni ymmärsi jo silloin asuntosijoittamisesta niin paljon, ettei hän antanut nuoren ikäni ja ohuen taseeni sivuuttaa pankin luottoarvioinnissa kaikkein oleellisinta. Eli sitä, miten taitavasti olin oppinut asuntosijoittamista tekemään ja kuinka poikkeuksellisen hyviä tekemäni kaupat tuolloin olivat. Kiitos Jouni, oli kunnia saada olla luottamuksesi arvoinen.

Kiitollisuutta kyseistä Handelsbanken Pasilan konttoria kohtaan en ole myöskään unohtanut. Henkilökohtaiset lainani ovat yhä siellä, ja olen toiminut vuosien varrella konttorihallituksen puheenjohtajana.

”Henkinen johtajuus otetaan haltuun ajattelemalla itse tarkkaan mutta puhumalla niin yksinkertaisesti, että ihmiset ihan oikeasti ymmärtävät.”

2000-luvun alussa olin päässyt asuntosijoittamisessa ja vuokravälityksessä sen verran alkuun, että elämääni tuli asuntosijoittamisen elävä legenda Antti Arjanne. Antin isällinen toteamus ei jäänyt sanahelinäksi: ”Kuule poika, sä olet vasta alussa. Mutta sussa on oikeaa henkeä, sellaista mistä tykkään. Tuollaisia nuoria ihmisiä autan mielelläni eteenpäin.”

Antti Arjanne opetti minulle, kuinka toimialan henkinen johtajuus otetaan haltuun ajattelemalla itse tarkkaan mutta puhumalla niin yksinkertaisesti, että ihmiset ihan oikeasti ymmärtävät. Antti on vertauskuvien mestari ja malliesimerkki siitä, kuinka viisas asuntosijoittaja positioituu jo hyvin varhaisessa vaiheessa näkemyksensä varassa oikein. Antti on Suomen Vuokranantajat ry:n kunniapuheenjohtaja, ja lainahanat minulle aivan alussa avannut Jouni Lehtinen on nykyinen puheenjohtaja.

Elämä ei kutienkaan saa olla pelkkää työtä, vastapainoa tarvitaan. Nuoruuden lajini judo on jäänyt nykyään vähiin, lukuun ottamatta muutaman vuoden jaksoa lajiliiton hallituksessa. Tatamilla olen käynyt vain satunnaisesti. Sitäkin innokkaammin olen harjoitellut viimeiset kuusi vuotta veteraanipainonnostoa Tempaus-Areenan Matti Vestmanin valmennuksessa. Masa on ihmisenä jotain niin täyin poikkeuksellista, että on oikeastaan väärin, ettei jokaisella voi olla häntä elämässään.

Toinen suuri henkireikä minulle on nuoruudesta asti ollut musiikki. 90-luvun alun hyvin intensiivisestä vaiheesta kiitän Leila Kukkolaa, Timo Valvea ja Matti Murtoa. Viimeisen viiden vuoden monipuolinen toinen aalto yllätyshitteineen on Kim Kuusen, Pertti Jalosen ja Sanni Kurkisuon kannustuksen ansiota.

Geroge Clooneyn elämään ja uraan on varmasti vaikuttanut merkittävästi enemmän kuin 14 ihmistä. Hän ei kuitenkaan kutsunut vaikkapa työkavereitaan, sukulaisiaan, tasaveroisia ystäviään tai hauskimpia seuraihmisiä, vaan nimenomaan niitä, jotka häntä tärkeällä työn ulkopuolisella henkilökohtaisella tasolla matkan varrella ratkaisevasti auttoivat. Tein tätä listaa samoin, ja päädyin 15 nimeen. Jos vähänkään siltä tuntuu, kannustan sinuakin tekemään oman listasi.

Lopetan sanoihin, joita olen itselleni hiljaa toistanut yli 20 vuotta: ”Muista olla kiitollinen.”

Timo Metsola

Kirjoittaja on Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.