Kirjoittanut
Kirkkohistorian dosentti”Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja.” Jeesus käyttää niin kovaa kieltä, että häntä kai nykyisin syytettäisiin vihapuheista. Varsinkin jos ei huomattaisi, että hän puhuu vihapuheita vastaan.
On hyvä, että vihaa kylväviin puheisiin on kiinnitetty huomiota. Raamattu on tiennyt kauan, että ”kieli on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä.” Sanoilla voi siis tappaa. Raamatun mukaan pahat sanat ovat kuin tuli, joka sytyttää metsän.
Nykyisin tuntuu kuin usein tavoitteena olisi kieli, jossa myrkky olisi mahdollisimman tappavaa. Kilpaillaan siitä, kuka osaa pilkata toisia pahimmin.
Lutherin mukaan 8. käsky kieltää meiltä kaiken pahan puhumisen toisista ihmisistä. Panettelijat tonkivat hänen mukaansa pahoja asioita kuin ”mitkäkin siat, jotka kellivät loassa ja sitä kärsällään kääntävät”. Kun kuulemme jostakusta kerrottavan jotakin pahaa, Luther kehottaa meitä: ”Sulje se korviisi kuin hautaan ja luo se umpeen.” Millainen hiljaisuus vallitsisikaan, jos näin tehtäisiin.
On siis kysyttävä, onko meidän kielemme hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä. Hätkähdyttääkö meitä se, että Jeesus väittää ykskantaan, että on?
Koko karmeudessaan Jeesus paljastaa meidän tilanteemme, kun hän sanoo: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Samassa yhteydessä hän sanoo myös nuo kovat sanat käärmeen sikiöistä. Puheemme ei siis voi olla hyvää, kun itse olemme pahoja. Joka puhuu ilkeitä, sanoo usein enemmän omasta sydämestään kuin hänestä, jolle myrkylliset puheet on osoitettu.
Kristillisen uskon mukaan sydän on paikka, jossa tulisi asua luottamus Jumalaan. Silloin ei tarkoiteta verta pumppaavaa lihasta, vaan meidän sisintämme, olemustamme, sitä mitä varsinaisesti olemme.
Millainen kieli, sellainen sydän. Kielenkäyttö siis ilmaisee sen, millaisia olemme sisimmältämme. Jos sorrun kielen synteihin, takana on sydämeni vaurio. Jeesuksen mukaan me kaikki kärsimme tästä sydänsairaudesta.
Onko tästä mitään ulospääsyä? On. Sillä on olemassa sanoja, jotka voivat tehdä tyhjäksi väärät sanamme Niitä sanoja on Raamatussa, Jumalan sanassa. Jumalan sydän on täynnä rakkautta ja armoa, siksi hänen puheensakin on sitä täynnä.
Tärkeimmät sanat ovat sellaisia, jotka antavat anteeksi väärät sanat ja teot. Ne ovat tällaisia sanoja: Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Kristus on sovittanut sinun väärät ja ilkeät sanasi. Nämä sanat synnyttävät uskon Jumalaan. Se on kuin sydämen siirto.
Taistelu pahoja sanoja vastaan jatkuu, mutta tärkein voitto on jo saatu. Se joka on saanut anteeksi, alkaa rukoilla, että Herra laittaisi vartijan hänen huulilleen ja antaisi hänen puhua hyviä sanoja.
Lopuksi varoitus. Joka lähtee tälle tielle, alkaa nähdä itsessään vielä enemmän vihaa ja muita vikoja kuin aiemmin. Se on kova koulu. Mutta riski kannattaa. Parempi on nähdä totuus kuin sulkea siltä silmänsä. Ja lopulta käy hyvin siellä, missä tehdään tiliä jokaisesta sanasta.
