Kirjoittanut
Eurooppaan ajetaan kiireellä epämääräisesti muotoiltuja vihapuhelakeja, joiden soveltamisaluetta vähitellen laajennetaan. EU:n juuri käynnistämän etenemissuunnitelman tarkoituksena on tehdä ”vihapuheesta” rikos koko EU:n alueella.
Sananvapaudelle asetettavia lisärajoituksia perustellaan vetoamalla vihapuheen kielteisiin seurauksiin. Sananvapauden rajoituksista seuraavista ongelmista vaietaan. Kun epämääräisesti muotoiltu vihapuhelaki on hyväksytty, sen sovellusaluetta edelleen laajennetaan oikeusistuimien tekemien tulkintojen avulla.
Kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostetut syytteet ovat ilmausta pyrkimyksestä laajentaa jo olemassa olevan ”vihapuhelain” (laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan) soveltamisaluetta. Laissa käytettyjä termejä ”panetteleminen” ja ”solvaaminen” on Räsästä vastaan nostetuissa syytteissä käytetty aikaisempaa laajemmassa merkityksessä siten, että perinteisen kristillisen avioliitto- ja seksuaalikäsityksen julkinen puolustaminen tulkittaisiin rikoslaissa rangaistavaksi.
Esitutkimuksen toteuttaneet rikoskomisariot Markku Silen ja Teemu Jokinen esittivät huolellisesti perustelluissa päätöksissään, ettei Räsänen rikkonut lakia. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätyi päinvastaiseen näkemykseen. Jos Räsänen tuomitaan ja tuomio vahvistetaan korkeimmassa oikeudessa (KKO), niin KKO:n päätös tulee määräämään väljästi muotoillun lain tulkintoja tavalla, joka muuttaisi olennaisesti lain soveltamisaluetta.
Vihapuhelakien epämääräisyys on yleismaailmallinen ilmiö. Professori Nadine Strossenin mukaan vihapuheen käsitettä ei yhdenkään valtion lainsäädännössä ole onnistuttu määrittelemään yksiselitteisellä tavalla. Vihapuhelakien epämääräisyys mahdollistaa ideologisesti motivoidun tulkinnan.
Sananvapauden rajoituksia perustellaan vetoamalla vähemmistöjen suojeluun vihapuheelta. Todellisuudessa vähemmistöryhmät joutuvat lopulta itse vihapuhelakien uhriksi, koska valtaapitävät ajavat omaa etuaan ja käyttävät vähemmistöryhmiä valtansa kasvattamiseen.
Euroopan suvaitsemattomuuden ja rasismin vastainen komissio (ECRI) myöntää raportissaan, että Euroopassa vihapuhelakeja on suhteettomasti käytetty juuri niiden haavoittuvien vähemmistöryhmien jäseniä vastaan, joiden puolustamiseksi ne on tarkoitettu. Komissio suositteleekin ei-sensuroivien lähestymistapojen kuten hyvin perustellun vastapuheen käyttämistä vihapuhetta vastaan, koska vastapuhe todennäköisesti pystyy tehokkaammin vähentämään vihapuhetta ja sen aiheuttamia haittoja.
Jos valtaapitäviä ja heidän lempioppejaan ei ole mahdollista kritisoida, kansalaisten oikeusturva heikkenee, kuten professori Nadine Strossen toteaa: vihapuhelait tulisi hylätä, koska ”ne aiheuttavat vahinkoa sananvapaudelle, demokratialle, tasa-arvolle ja yhteiskuntarauhalle”.
