Kirjoittanut
Kirjoittaja on emeritusprofessori ja Radio Dein Päivän blogisti.Vuosisatojen ajan Suomi oli takamaa Pohjolan kahden suurvallan Ruotsin ja Venäjän välissä. Ruotsin kuninkaat ja Venäjän tsaarit kamppailivat pohjoisen Euroopan johtoasemasta sekä kahden valtion välisten alueiden hallinnasta.
Ruotsin puuteroidut nukkekuninkaat veivät parhaat pojat suomalaisten savupirteistä ja torpista taistelemaan, ei vain Venäjän tsaaria vastaan, vaan myös toteuttamaan Ruotsin imperialistisia haluja keskisen Euroopan maissa.
Suomen köyhissä mökeissä itkettiin poikien, aviomiesten, isien, veljien turhia kuolemia yksinvaltiaan vallanhimon turhina uhreina. Lisäksi kuningas köyhdytti kansaa raskailla veroilla sotiensa kustantamiseksi.
Tsaarin sotilaat harjoittivat usein terrorismia vakiovihollisen Ruotsin köyhässä itäprovinssissa Suomessa. Vainolainen tuli idästä. He ryöstivät kaiken, minkä irti saivat, polttivat kylät, raiskasivat naiset, tappoivat lapset ja murhasivat ne miehet, jotka eivät ehtineet paeta syviin metsiin.
Kuuluisin Venäjän vainoista oli niin sanotun Isonvihan aika kolme vuosisataa sitten 1713-1721. Isoviha oli hirvittävintä, mitä Suomessa on koskaan koettu. Miehittäjät murhasivat yli kymmenesosan Suomen väestöstä. Tuhansia lapsia ja nuoria siepattiin Venäjälle maaorjiksi, seksiorjiksi ja pakkotyöhön.
Vainolainen kidutti ja murhasi vailla mitään pidäkkeitä. Venäjän tsaari Pietari niin sanottu ”Suuri” määräsi kansanmurhan: Pohjanmaa piti tyhjentää asukkaistaan, Ruotsin ja Venäjän välille piti luoda tyhjä puskurialue. Kokonaisia kyliä murhattiin ja poltettiin olemattomiin. Rutiköyhäksi riistetyn kansan harvoihin savupirtteihin jäi kourallinen raajarikkoja ihmispoloja. Tuhansia perheitä oli lyöty ikiajoiksi rikki.
On vaikea uskoa todeksi, että samankaltaista saatanallista pahuutta toteutetaan yhä meidän aikanamme modernissa, niin sanotussa sivistyneessä Euroopassa! Idän vainolainen toimii yhä. Samaa tapahtuu myös monissa Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian maissa.
Vallanhimossaan lähimmäisiään alistava ihmispeto ei ole muuttunut. Ihminen haluaa olla toisen ihmisen hallitsija ja pikkujumala. Ihminen seuraa viettelijäänsä Saatanaa: ”Teistä tulee muitten jumalia.” Jeesus toteaa: ”Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on valehtelija ja valheen isä.”
Kuulun itse sukupolveen, jonka elämään menneet sodat Neuvostoliittoa ja Saksaa vastaan heittävät pitkän ja syvän varjon. Isäni oli sataprosenttinen sotainvalidi. Hän kuoli vammaansa, kun olin kolmevuotias. Ainoa asia, jonka muistan isästäni Osmosta, oli hänen dramaattinen kuolinhetkensä. Äitini Elisa jaksoi kymmenen vuotta yksin kolmen poikansa kanssa. Hänet kutsuttiin pois tästä elämästä, kun olin kolmetoistavuotias.
Sukupolveni perheet menettivät isiään, isoisiään, poikiaan, aviomiehiään, veljiään. Tuskin yksikään perhe jäi koskemattomaksi: kaikkien oli annettava uhrinsa isänmaan puolesta. Menetykset vaikuttavat edelleen meissä elämää jatkavissa. Jumalan armo parantaa syviäkin haavoja, mutta arvet jäävät.
Hyvät ystävät, uskon, että tämä armo vuosi anno Domini 2023, jota nyt elämme, tulee vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla meidän suomalaisten itseymmärrykseen ja itsetuntoon. Vuosikymmenten kuluttua tullaan kirjoittamaan tutkimuksia siitä, miten Suomen liittyminen läntiseen puolustusliittoon perustavanlaatuisesti lisäsi meidän suomalaisten turvallisuuden tunnetta. Emme enää koskaan ole yksin!
Olin NATO-kriitikko 24.2.2022 saakka: Miksi meidän pitäisi lähteä sotimaan amerikkalaisten sotia ympäri maailmaa?
Jumala, johon isämme ja äitimme turvautuivat hädän hetkellä, on ollut suojamme ja parantajamme sukupolvien ajan. Mutta nyt hän tarjoaa meille myös konkreettista vahvaa lain miekkaa, jolla järjettömästi riehuvaa pahuutta voidaan vastustaa.
Se on Jumalan rakkauden lain miekka, joka suojelee heikkoja meitä väkevämpien rakkauden lain rikkojien mielivallalta. NATOn jäsenyyden myötä tästä lain miekasta tulee niin vahva, ettei sitä mikään vihollinen voi voittaa.
Itse olin NATO-kriitikko 24.2.2022 saakka: Miksi meidän pitäisi lähteä sotimaan amerikkalaisten sotia ympäri maailmaa? Venäjän saatanallinen hyökkäys Ukrainaan muutti minun kuten liki kaikkien muidenkin suomalaisten mielen. ”Nyt naamiot on riisuttu,” kuten presidenttimme totesi.
Hyvät ystävät, me emme enää ole Venäjän ja Ruotsin välinen jättömaa, jonka yli vieraat riistäjät kulkevat tullen mennen. Me itse asiassa vedimme entisen herramme Ruotsinkin mukaan NATOon, olemme heille esimerkki.
Emme elä pelon ilmapiirissä. Venäjää ei tarvitse enää pelätä, rajoillamme sitä vastassa on maapallon mahtavin rautanyrkki. Uskon myös, että koittaa aika, jolloin pahuus alkaa väistyä ja me taas voimme iloiten tavata rajan taakse jääneet rakkaat venäläiet ystävämme – monia uusi ystävyyksiä solmien.
En ole psykologi, mutta uskon, että tämä uusi identiteettimme lännen puolustusliiton tärkeänä ja arvostettuna jäsenenä vähitellen parantaa ja nostaa meidän kollektiivista itsetuntoamme ja itsearvostustamme. Kun koko kansamme itseymmärrys muuttuu, se vaikuttaa myös meihin yksittäisiin kansalaisiin. Itsetuntomme paranee ja vahvistuu. Meillä on edessä kiinnostavia kasvun ja ilon vuosia!
Perinteiseen tapaan monien syksyisten pyhäpäivien teemana on kiitollisuus. Vietämme sadonkorjuun ja elämän juhlaa, ylistämme kaiken hyvän Antajaa. Tänä syksynä kiitollisuus voisi kaikua messuissamme voimakkaammin kuin koskaan!
