Kirjoittanut
Kirjoittaja on eksynyt uskonnon ja politiikan hämärille rajaseuduille.Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teemaksi on valittu erittäin tärkeä sana: ”Yhdessä!”
Valtioneuvoston juhlavuotta varten teettämässä kyselyssä 80% suomalaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ”asioiden tekeminen yhdessä on ollut yksi tärkeimmistä Suomen menestystekijöistä”. Tulevaisuudessa yhdessä tekemisen tärkeys korostuu entisestään: 90 % kyselyyn vastanneista piti asiaa tärkeänä.
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Mutta Suomi on muuttunut. Melkein kaikki olemme jostain muualta tulleita, maaltamuuttajia tai maahanmuuttajia. Yhteys ei enää perustu siihen yhteisöön, mikä on ollut iät ja ajat ympärillä. Uusi yhteisöllisyys pitää usein luoda lähes tyhjästä.
Tämä on erittäin tärkeä puheenaihe yhteiskunnassa, missä yksinäisyyttä voidaan pitää jo kansantautina, alkoholismin, ylipainon, yms. haasteiden perimmäisenä syynä, kuten yksinäisyystutkija ja professori Juho Saari kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa ja toimittamassaan kirjassa Yksinäisten Suomi.
Seurakunnilla olisi tässä niin paljon annettavaa. Seurakunnilla pääsääntöisesti on edes jonkinlaista kokemusta yhteisöjen luomisesta ja vapaaehtoistoiminnasta. Juhlavuosi antaisi hyvän aiheen nostaa profiilia ja jalkautua ihmisten pariin.
Mutta. Valitettavan monessa asiassa meiltä kristityiltä puuttuu keskinäinen yhteys, yhteisestä strategiasta nyt puhumattakaan. Seurakuntien (tai ehkä pitäisi tässä sanoa seurakunnan) yhteyden tai yhteistoiminnan tilanne eri paikkakunnilla on hyvin vaihteleva.
Yhteys ei ole ”saavutettu etu” vaan sitä pitää myös vaalia. On luonnollista, että esimerkiksi seurakuntien vastuunkantajat vaihtuvat. Siellä missä kaunis yhteys on vallinnut jokin aika sitten, voi tilanne nyt olla aivan toinen ihan vain siksi, että remmissa on uudet ihmiset. Pääsevätkö he mukaan?
Mitä juhlavuoteen tulee, yhteyttä kannattaa pohtia laajemmassakin mielessä. Millaisissa tapahtumissa seurakunta voisi olla mukana ja minkä muiden paikallistoimijoiden kanssa kannattaisi etsiä yhteyttä?
Suomen joka paikkakunnalla olisi tarvetta rakentaa 100-vuotisjuhla, joka tavoittaa nekin, joita kukaan muu ei juhliin kutsu!
Entä sopisiko vaikkapa Suomalainen messu tai Ristin maa -konsertti osaksi koulujen Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaa? Entä mitä seurakunta haluaa kertoa Suomen historiasta? Seurakunnilla olisi myös valtava resurssi vapaaehtoisia monenlaisten paikallistapahtumien tueksi.
Kun nyt valtiovallankin toimesta meitä kehotetaan yhteyteen, niin otetaan lusikka kauniiseen käteen. Yhteys voi lähteä liikkeelle vaikka yhteisestä ateriasta, yhteisestä rukouksesta tai yhdessä saunomisesta. Yhteyden rakentamisen ei tarvitse olla monimutkaista. Se on arkisia valintoja.
Ole sinä yhteyden rakentaja omalla paikkakunnallasi ja kutsu kaverit ja yksinäiset ystävät alkavan juhlavuoden kunniaksi vaikka sitten saunaan! Virallinen reformaation juhlavuosikin alkaa ensi jo sunnuntaina. Saunahan olisi hyvä re-formaation paikka. Meidän taloyhtiössämme lenkkisauna on maanantaisin.
