Kirjoittanut
Kristillisen lähimmäisen rakkauden ja maanpuolustuksen suhde herättää säännöllisesti keskustelua. Voiko kristitty Vuorisaarnan luettuaan tarttua aseisiin edes puolustus tarkoituksessa? Aihetta käsitteli saarnassaan kenttäpiispa Hannu Niskanen päällystön hengellisillä päivillä Vaasassa viime viikonvaihteessa.
– Maanpuolustuksen taustalla ei ole eikä saa olla viha ketään kohtaan. Se on työtä tämän maan ja maailman elämän puolesta. Sotilaskin on kutsuttu aina viime kädessä rakentamaan rauhaa, Niskanen totesi.
Kenttäpiispa Niskanen puhui Jeesuksen antamasta ihanteesta: ”Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.” Niskanen totesi, että Jeesuksen opetus on yhä ajankohtainen, eikä kirkolla tai sen jäsenillä ole lupa poiketa siitä.
– Vajavaisille ihmisille tämän toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, ja siksi tarvitsemme Jumalan anteeksiantamusta ja Pyhän Hengen uudistusta ja voimaa.
Niskasen mukaan maanpuolustuksenkin taustalla on vastuun kantaminen heikoimmista ihmisistä.
– Martti Luther totesi kerran, että emme saa tehdä pahaa lähimmäisillemme, mutta emme myöskään saa sallia sitä, että lähimmäisillemme tehdään pahaa. Tämän takia sotilaat osallistuvat muun ohella kansainväliseen kriisinhallintaan ja rauhan turvaamiseen usein oman henkensä uhalla. Siellä, missä ihmisiä tuhotaan, sotilaiden väliintulo on usein ainoa keino estää pahuuden leviäminen, Niskanen sanoi.
Saako uskonto näkyä puolustusvoimissa?
Päivien avajaispuheessa Niskanen otti myös kantaa uskonnonharjoittamiseen puolustusvoimissa.
– Vapaa-ajattelijoiden taholta on pyritty väittämään, että uskonnonharjoitus puolustusvoimissa johtaa käytännössä vakaumukseltaan uskonnottomien syrjintään. Samalla he ovat tahtoneet ajaa oman tulkintansa mukaista uskonnonvapautta kyseenalaistamalla puolustusvoimien hartauksiin kirkon jäsenille liittyvän palvelusvelvollisuuden. Taustalla tässä kaikessa on ideologinen taistelu, jossa esitetyt ajatukset ovat tuttuja jo 1960-luvun lopulla käydystä vastaavasta keskustelusta.
Niskanen piti erikoisena, että vapaa-ajattelijat arvostelevat sellaista, mihin heidän ei itse tarvitse osallistua.
– Näyttää siltä, että tavoitteena on kirkkoon kuuluvien oikeuksien kaventaminen, mikä on vastoin sitä, mitä he kirkkoon kuulumattomina itselleen ovat tahtoneet ja saavuttaneet. Varsinaisena päämääränä onkin kirkollisen työn ajaminen marginaaliin ja pelkästään yksityiselämän piiriin sekä perimmältään koko työn lakkauttaminen, Niskanen kommentoi.
Vuotuisen tapahtuman järjestivät Päällystön hengellinen säätiö, Vaasan suomalainen seurakunta ja Puolustusvoimien kirkollinen työ. Vuonna 1957 perustetun säätiön tehtävänä on tukea taloudellisesti Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palkatun sotilashenkilöstön keskuudessa tehtävää vapaaehtoista hengellistä työtä.
