Kirjoittanut
Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo latoi Kirkon EU-arvoillassa kolme tiukkaa väitettä pöytään:
1. Euroopassa podetaan uskontoallergiaa,
2. EU on hampaaton uskonnonvapauskysymyksissä,
3. EU:n vuoropuhelu uskontojen ja vakaumusten kanssa on mitätöntä.
Suomen ev.lut. kirkko ja kirkko Helsingissä järjesti 28. huhtikuuta EU-arvoillan Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo piti tilaisuudessa lyhyen, mutta kantaaottavan puheen. Keskitalon mukaan Euroopassa podetaan uskontoallergiaa.
– Viime aikoina Suomessa ja muuallakin Euroopassa on keskusteltu uskonnon julkisesta läsnäolosta hyvin paljon. Keskustelun taustalla näyttää olevan sellainen teesi tai ajatus, että ikään kuin rajaamalla uskonto pois julkisessa tilasta saataisiin tällainen yhteiskuntarauha aikaan, jossa kaikki eläisivät sovussa keskenään, Keskitalo analysoi.
Hän luetteloi viimeaikaisia keskustelunaiheita Suomesta ja muualta Euroopasta: suvivirsi, koulujen uskonnolliset tilaisuudet, krusifiksin esilläolo koulussa, huivin käyttö, kaularistin kieltäminen lentoemännältä eräässä eurooppalaisessa lentoyhtiössä, sikhibussikuskin turbaanikielto, joka myöhemmin sallittiin Helsingissä.
– Joutuu kysymään, millainen on eurooppalainen käsitys vakaumusten tasa-arvosta? Sekö, että se toteutuu tämä tasa-arvo silloin, kun giljotiinimaisesti uskontoneutraalisuus – tämä muotisana nyt – nousee vallitsee ideologiaksi. Vai silloinko, jos vakaumukset voivat elää myös julkisessa tilassa ja niitä joudutaan sietämään, niiden erilaisuutta.
Turvapaikan saaminen vainon perusteella erittäin vaikeaa
Toisena väitteenä Keskitalo esitti, että EU on hampaaton uskonnonvapauskysymyksissä. Hän huomautti, että yli puolet maailman ihmisistä elää olosuhteissa, joissa vakavat uskonnonvapauden rikkomukset ovat arkipäivää. Niinpä monet pakenevat kotimaistaan ja hakevat turvaa Euroopasta. Kristityt ovat uskonsa vuoksi eniten vainottu ryhmä. Keskitalon tietojen mukaan vuonna 2011 maailmassa surmattiin uskonsa takia 106 000 kristittyä.
– Turvapaikan saaminen uskonnollisen vainon perusteella Euroopan maissa, myös Suomessa – ja tästä myös kirkolla on paljon kokemusta – on erittäin vaikeaa. Ei uskota, että heitä vainotaan heidän uskontonsa tähden. He joutuvat ehkä vielä enemmän todistamaan sitä kuin muunlaista vainoa., Keskitalo sanoi.
Vuoropuhelua kolme tuntia vuodessa
Jukka Keskitalon kolmas väite oli, että EU:n vuoropuhelu uskontojen kanssa on mitätöntä.
– [EU:n komission puheenjohtaja] Barroso, [Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja] van Rompuy ja [europarlamentin puhemies] Schulz antavat noin kolme tuntia vuodessa aikaa uskontojohtajien kohtaamiselle Euroopan yhteisöjen tasolla. EU on kuitenkin Lissabonin sopimuksessa sanonut käyvänsä vuoropuhelua uskontojen kanssa, Keskitalo huomautti.
