Heinäkuun alussa Cernissä julkistettiin hiukkasfysiikan uusi hiukkaslöytö. Uuden hiukkasen uskotaan olevan Fyysikko Peter Higgsin mukaan nimetty Higgsin hiukkanen, joka selittää aineen massan alkuperän.
Higgsin hiukkasta on kutsuttu myös jumalhiukkaseksi. Tutkijatohtori Lauri Wendlandin mukaan hiukkanen kuuluu luotuihin asioihin siinä missä muutkin hiukkaset.
Tunnettuja alkeishiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaamaan kehitettiin 1950-luvulla hiukkasfysiikan standardimalli.
– Tämä malli on koko ajan täydentynyt. Edellinen puuttuva hiukkanen löydettiin vuonna 1996. Sen jälkeen ainut puuttuva hiukkanen tästä standardimallista oli Higgsin hiukkanen, teknisemmin sanottuna Higgsin bosoni, tutkijatohtori, hiukkastutkija Lauri Wendland kertoo.
Varmaa ei vielä ole, että nyt tehty löytö on juuri standardimallin Higgsin bosoni. Joka tapauksessa hiukkanen on uusi ja löytö merkittävä, Wendland kertoo.
Fysiikan tutkimuslaitoksessa työskentelevä Wendland on tutkinut Higgsin hiukkasta ja sen löytämisen mahdollisuutta vuodesta 2006. Hän on väitellyt aiheesta tohtoriksi vuonna 2009.
”Jumalhiukkanen” kuuluu luotuihin asioihin
Higgsin bosonia on kutsuttu myös jumalhiukkaseksi.
– En oikeastaan tunne yhtään fyysikkoa, joka tykkää tästä nimityksestä, Lauri Wendland kertoo.
– Higgsin hiukkasella, vaikka sille on annettu tämä jumalhiukkas-termi, koska se vaikuttaa kaikkialla, ei itsessään ole Jumalan kanssa tekemistä sen enempää tai vähempää kuin muillakaan hiukkasilla. Se kuuluu luotuihin asioihin siinä missä muutkin hiukkaset.
Hiukkanen selittää ensimmäistä kertaa, miten aineelle syntyy massa. Se vastaa enemmän kysymykseen ”miten?” kuin ”miksi?”.
– Se selittää, miten on tältä osin mahdollista, että olemme elossa. Se ei selitä, miksi olemme elossa.
Usein ateistit väittävät, että uskovat ovat kielteisiä asioiden tutkimiseen.
– Mielestäni asia ei ole niin, vaan kyllä meillä on se Jumalan luoma uteliaisuus ja järki juuri tutkimaan tätä Jumalan kädenjälkeä ja luomistyötä, Wendland sanoo.
Hän ymmärtää kristittyjen epäilykset luonnontieteitä kohtaan, kun he näkevät valtavirrassa naturalistisen maailmankuvan tulkintaa saaduista havainnoista. Tiedettä tulkitaan usein maailmankuvien kautta.
– Mutta itse asiassa havainnot ovat kaikille samat. En minä löydä sieltä mitään, joka sulkisi pois Jumalan olemassaolon. Päinvastoin. On paljon ihmisiä, jotka tulevat sitä vakuuttuneimmaksi Jumalan olemassaolosta, mitä enemmän luontoa tutkitaan.
– Mielestäni on hyvä, että tässä on viime aikoina ollut enemmän ja enemmän sellaista keskustelua naturalistisen maailmankuvan ja kristinuskon välillä. Meidän kristittyjen ei tarvitse vetäytyä puolustusasemiin. Naturalistit tarvitsevat kipeästi evankeliumia siinä missä mekin.
Aiheesta lisää Uusi Tie -lehden numerossa 30-31/2012.
Hiukkaslöydöstä voi lukea Higgsin metsästäjät -blogista.
