Kirjoittanut
Toimittaja Ilkka Malmberg ottaa Helsingin Sanomien kolumnissaan (30.1.) kantaa luterilaiseen työmoraaliin.
Hänen mukaansa termiä kuulee käytettävän lähinnä kielteisessä merkityksessä, koska sosiologi Max Weber osoitti protestanttisen etiikan ja kapitalismin yhteyden.
– Mutta Weberin kuvaamat protestantit olivat takakireitä kalvinisteja, Malmberg jatkaa.
Malmbergin mukaan Luther oli ”verevä ja elämää ymmärtävä hahmo, ei ollenkaan työkeskeinen askeetikko”.
– Hänen ajattelussaan kaikilla oli tehtävänsä, hommat hoidettiin, mutta lepopäivänä loikoiltiin.
– Luther piti oluesta ja makkarasta. Olut oli hänen mielestään oiva lääke Murhehengen kiusauksia vastaan, samoin kuin iloinen musiikki ja ystävien hilpeä seura, Malmberg kirjoittaa.
Malmberg katsoo, että suomalaisten olisi hyvä tutustua Lutheriin paremmin.
– Lutherin ansiosta meillä on Pohjois-Euroopassa toimivat ja rauhalliset yhteiskunnat – toisin kuin lähes missä päin maailmaa hyvänsä. Sopimukset pitävät, viranomaisiin luotetaan. Yksilö ajattelee itse ja vastaa sanoistaan. Rehellisyyttä arvostetaan, eikä viekkaus ole hyve.
Kolumnistin mukaan eräs Lutherin suuri ansio oli siinä, että hän korosti selkeän kansankielen käyttöä.
– Hän käänsi Raamatun ihmisten puhumalle kielelle ja samalla vaikutti myös suomen kirjakielen syntyyn. Hän piti tärkeänä, ettei eliitti puhu eri kieltä kuin tavikset.
Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Luther kirjoitti teesinsä anekauppaa vastaan.
