Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston järjestämässä Ihmisoikeudet ja kirkon kansainvälinen työ -seminaarissa Helsingissä 20. marraskuuta oli hetkittäin sähköä ilmassa. Lähetysjärjestöjen ja kirkon konservatiivien edustajilta tentattiin, miten he suhtautuvat siihen, että monilla työalueilla homoseksuaaliset suhteet ovat laittomia ja niistä joutuu vankilaan. Kukaan ei kannattanut vankeusrangaistuksia.
Eri lähetysjärjestöjen edustajat totesivat hieman erilaisin painotuksin, että ihmisoikeudet lähetystyössä ovat paljon laajempi asia. Lähetystyöntekijät taistelevat erityisesti köyhyyttä ja sen monimuotoisia seurauksia vastaan.
– Ihmisarvon tunnustaminen ja elämän puolustaminen ovat aina olleet osa kristillistä uskoa. Kuitenkin näyttää siltä, että vasta viime aikoina ihmisoikeudet on eksplisiittisesti nostettu kansainvälisen toimintamme suuntaviivojen joukkoon, piispa Matti Repo totesi.
Professori Jaana Hallamaa kuvaili esitelmässään ihmisoikeusajattelun kehittymistä vuosisatojen kuluessa.
– Sille on ollut tyypillistä, että yhä uudet ihmisryhmät ovat havahtuneet sen vaikutuksesta huomaamaan oman asemansa epäkohdat ja vedonneet ihmisyyteensä.
Hallamaan mielestä on epäsuotavaa vedota ihmisoikeusasioissa Raamattuun Jumalan antamana käskynä, jota on vain toteltava ymmärtämättä sitä järjellään, koska silloin puheena oleva asia lakkaa olemasta eettinen kysymys ja siitä tulee dogmaattinen opinkohta, jollaisesta ei voi keskustella.
Kirkossa ei pidä heittää Raamattua syrjään
– Kirkolle ei voi kaikessa sanella, miten asiat ovat, sanoo puolestaan kirkkoherra Sammeli Juntunen.
Hänen mukaansa kirkko käyttää todellisuuden arviointiin Raamattua, ja kirkossa voi olla yksityiskohdissa erilaisia käsityksiä kuin muussa yhteiskunnassa, joka ei mielestään tarvitse Jumalaa eikä käytä ihmisoikeuskeskustelussa raamatullisia argumentteja.
– Miksi kristityn pitäisi ihmisoikeuksista puhuttaessa hyväksyä annetuksi lähtökohdaksi yhteiskunnassa vallitseva uskonnoton maailmankatsomus? kysyy myös Kansanlähetysopiston vararehtori Vesa Ollilainen.
– Evankeliumin kertomisen pitää olla lähetystyön ytimessä, Ollilainen sanoi. Hän perusteli tätä brittiläisen ateistin Matthew Parrisin havainnoilla Afrikassa siitä, miten paljon myönteisiä muutoksia evankeliumi oli saanut aikaan ihmisissä ja yhteiskunnassa.
Esitykset kokonaisuudessaan Ev.lut. kirkon sivuilla.
