Kirjoittanut
Teologian maisteri Tommi Lenho uskoo, että oppi Raamatun erehtymättömyydestä on täysin uskottavasti puolustettavissa. Omassa pro gradu -tutkielmassaan hän uppoutui muun muassa amerikkalaisten evankelikaalien (engl. evangelical) tutkijoiden käymään keskusteluun Raamatusta. Yhteistä evankelikaaleille on usko siihen, että Raamattu on Jumalan sanaa. Eroja heidän keskuudessaan on siinä, kuinka laajalle ajatus Raamatun erehtymättömyydestä olisi sovellettavissa.
Helluntailaisten Iso Kirja -opistossa Keuruulla opettajana toimiva Tommi Lenho tutki Walesin yliopistoon tekemässään pro gradu -työssä suomalaisten helluntaipastorien ja -vanhinten raamattunäkemyksiä. Helluntailaiset pitäytyvät hyvin laajalti amerikkalaisten evankelikaalien näkemykseen siitä, että Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa. 93 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Raamattu on erehtymätön uskoa ja moraalia koskevissa kysymyksissä. 79 prosenttia taas oli sitä mieltä, että Raamattu on erehtymätön kaikessa, myös historiaa ja tiedettä koskevissa asioissa.
Lenho itse uskoo Raamatun täyteen erehtymättömyyteen
– Se perustuu siihen, että se löytyy Sanasta. Tai sitä ei ole suoraan siellä sanottu, mutta se on sieltä johdettavissa. Raamattu opettaa ensinnäkin, että se on Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyt (2. Tim. 3:16). Toiseksi se opettaa, että Jumala ei valehtele (Tiit. 1:2). Jumala on totuudenmukainen kaikessa. Siksi hän on sanassaankin totuudenmukainen, Lenho päättelee.
– Tärkeää on myös, miten Jeesus ja apostolit näkivät Raamatun. Jeesus ja apostolit tuntuisivat luottavan Raamattuun kaikessa, ei vain uskoa ja moraalia koskevissa asioissa. Kun he lainaavat Vanhaa testamenttia, he viittaavat historiallisiin tapahtumiin, kuten vedenpaisumukseen ja Niiniven kaupunkiin.
Roikkuvatko tähdet ilmakehässä?
Usein väitetään, että jos uskoisimme Raamatun erehtymättömyyteen, meidän pitäisi uskoa, että maapallo on pannukakun muotoinen ja tähdet roikkuvat kiinni ilmakehässä. Lenho kuitenkin huomauttaa, että Raamattu käyttää luonnosta puhuessaan usein kuvaannollista kieltä.
– Raamattu ei ole tieteellinen oppikirja. Se on selvä. Mutta on toinen kysymys, kuvaileeko se tätä luomakuntaa jollain tavalla. Mielestäni kuvailee. Se haluaa selvästikin sanoa jotain myös siitä, Lenho toteaa ja sanoo uskovansa, että luomiskertomus on historiallista kuvausta.
Kirjallisuuslajit on huomioitava
Lenho joutui tilanpuutteen vuoksi jättämään tutkielmastaan ulkopuolelle kolmekymmentäsivuisen liitteen, jossa hän käy läpi niin sanottuja Raamatun ristiriitoja, ja etsii niihin ratkaisuja. Eräs tällainen on kysymys sinapinsiemenestä, jota Jeesus kutsuu pienimmäksi kaikista siemenistä (Matt. 13:32). Tiedämme, että maailmassa on olemassa myös pienempiä siemeniä. Erehtyikö Jeesus?
– Ensinnäkin tulee ottaa huomioon tyylilaji. Kyse on vertauksesta, joissa usein käytetään liioittelua tyylikeinona. On myös otettava huomioon opetuslasten kokemusmaailma. Sinapinsiemen on ehkä pienin siemenistä, jonka he tunsivat. Olisiko Jeesuksen pitänyt sanoa, että Perun vuoristossa on pari orkidean siementä, jotka ovat vielä pienempiä? Tommi Lenho kysyy.
– Jos Raamattua luetaan normaalin kielenkäytön kannalta, uskon, että sen erehtymättömyys on täysin puolustettavissa. Totta kai Raamattu käyttää likiarvoja ja ”aurinko nousee” -tyyppisiä fenomenologisia ilmauksia. Jos Jumala kertoisi tieteellisen tarkasti, miten maa kiertää aurinkoa, ymmärtäisimmekö me sitä ollenkaan, Lenho pohtii.
– Sanoisin, että hyvin suuri osa ristiriidoista pystytään harmonisoimaan hyvällä tavalla. Mutta olen allerginen liian pitkälle viedylle harmonisoinnille. Pidän huonona väkisin harmonisointia. Joskus tulee eteen sellaisia tapauksia, että sillä hetkellä ei pystytä näkemään, mikä olisi ratkaisu, Tommi Lenho huomauttaa.
Lue lisää Tommi Lenhon ajatuksista huomenna ilmestyvästä Uudesta Tiestä (11/2012).
