Kirjoittanut
KATSO VIDEO. Sairastuminen auttoi Simo Ilmoniemeä talvisodassa, ja mies osoittautui lähitaisteluissa riittävän kylähermoiseksi ja nopeaksi säilyäkseen hengissä jatkosodassa. Vuonna 1919 syntynyt veteraani avaa Radio Dein sotavuosia käsittelevän ohjelmasarjan, joka kuullaan kanavalla syyskuussa. Suomalaisten sotaveteraanien kohtaloita käsittelevän sarjan tuotannossa on ollut mukana Suomen sotaveteraaniliitto.
Radio Dein Elämänkoulu-ohjelmasarja avaa syyskuussa suomalaista sotahistoriaa yksittäisten rintamamiesten elämäntarinoiden kertomana. Toimittaja Janne Könösen mukaan sarjalla halutaan välittää sodan todellisuus tuomalla kertomukset inhimilliselle tasolle.
– Samalla halutaan muistuttaa, että sotiemme veteraaneja elää yhä keskuudessamme. Heidän kokemuksillaan on mittaamaton arvo esimerkiksi nykyajan nuorille, jotka elävät tänään aivan toisenlaisessa todellisuudessa. Miten nuori ihminen kestäisi sen, jos joutuisi elämään samat vaiheet kuin nämä sodan sukupolvet? Könönen kysyy.
Sotahistoriasta on kirjoitettu paljon. Janne Könönen haluaa muistuttaa, että sota on aina paitsi yhteisöllinen, myös yksityinen asia.
– Kun sarjassa kuullaan sodasta jokaisen yksilöllisestä näkökulmasta, on kokemus tunteellinen. Tätä tunnetta eivät suuriin linjoihin pitäytyvät sotakirjat kykene välittämään – vain samaistuminen toisen kokemaan voi sen saada aikaan.
Könönen kiersi sarjaa toimittaessaan eri puolilla Suomea tavaten matkallaan lukuisia sotiemme veteraaneja. Tekijä sanoo jokaisen veteraanin kohtaamisen olleen hänelle suuri kunnia.
-. On huomattava, etteivät nämä ihmiset ole vain sotaveteraaneja, vaan heillä on pitkä perspektiivi ihmisinä ja kansalaisina koko itsenäisen Suomen historiasta. Heillä on elämänkokemusta ja yhä kirkkaita ajatuksia. Heidän sukupolvensa kasvatettiin kestämään ja kunnioittamaan hyviä arvoja – mikä tuo haastatteluihin väistämättä suuren haikeuden.
Sota meinasi loppua ennen kuin se kunnolla alkoi
Yksi Janne Könösen tapaamista veteraaneista on Vaajakoskella asuva Simo Ilmoniemi, joka sai komennuksen sotaan kylmiltään ilman armeijassa vietettyä palvelusaikaa. Suojeluskunnan vapaaehtoispalveluksessa vietetyt viikot osoittautuivat arvokkaaksi henkiinjäämispääomaksi tulevien kaukopartiomatkojen lähitaisteluissa.
– Kerran eteen osui venäläisten korsu ja sen sisältä kuului venäläisten puhetta. Otin käsikranaatin ja heitin sen korsun tähystysaukosta sisään. Olin kuitenkin nuori ja kokematon, joten hermoilin ja heitin kranaatin liian nopeasti sokan irrottamisen jälkeen. Eikä aikakaan kun heittämäni suomalainen käsikranaatti lensi korsusta takaisin omiin jalkoihini, Simo Ilmoniemi muistelee Elämänkoulun teemasarjan avausosassa yhtä jatkosodan tiukimmista paikoista, joista mieleenpainuvin oli kaoottinen perääntymisvaihe.
Siitäkin keskisuomalainen pientalonpoika ja sekatyömies selvisi kuin ihmeen kaupalla, vaikka Ilmoniemen sodankäynti oli loppua jo ennen kuin se ehti edes kunnolla alkaa, sillä jo o ensimmäisellä rintamamatkalla neuvostoarmeijan pommikonelaivue pääsi tunkeutumaan syvälle Suomen ilmatilaan iskien varusmiehiä kuljettavaan junaan Riihimäellä.
– Siellä oli kuusikymmentä venäläistä pommikonetta vastassa. Pommiluukut avautuivat ja ehdin miettiä, että tässäkö tämä sitten oli, Ilmoniemi muistelee.
Syyskuun Elämänkouluissa kuullaan viikoittain veteraanien elämäntarinoita. Simo Ilmoniemi (s. 1919) jakaa sota-ajan muistojaan sarjan avausosassa 2.9 klo 21.35-22.35. Ohjelma kuullaan uusintana lauantaina 7.9. klo 18.00-19.00.
