Kirjoittanut
Kun kuulin, että Kroatiassa Kutinan seurakunnassa on joka joulu pulaa lasten joulupaketeista, päätin hankkia jokaiselle lapselle muutaman pienen tavaran, kertoo sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Sini Paukkala.
Kävin ensimmäistä kertaa Kroatiassa Kutinan evankelisessa seurakunnassa keväällä 2013. Tuolloin Lappeenrannan seurakuntayhtymä järjesti sinne nuorten lähetysmatkan, joka oli tosi onnistunut ja tapahtumarikas kokemus. Kutina ja siellä asuvat ihmiset jäivät erityisen lämpimänä mieleeni ja aloin toivoa uutta vierailua sinne.
Vuosi myöhemmin olin valmistumassa lähihoitajaksi ja jatkosuunnitelmat eivät olleet selkiintyneet. Palo tehdä jotain erilaista kasvoi koko ajan. Tiesin olevani tervetullut takaisin Kutinaan ja loppuvuodesta 2014 lähdinkin sinne monien vastoinkäymisten jälkeen.
Kolmen kuukauden vapaaehtoistyö Kutinassa oli antoisa, ikimuistoinen ja todella johdatettu reissu. Ja sille tielle jäin. Siitä asti olen ollut tekemisissä siellä asuvien kanssa ja mahdollisuuksien mukaan käyn myös lomailemassa Kutinassa.
Pulaa lasten joululahjoista
Tänä syksynä minulle tuli vahva tunne siitä, että haluaisin marraskuussa Kutinaan mennessäni viedä seurakunnalle jotain erityisen tarpeellista. Sain kuulla Medialähetys Sanansaattajien lähetystyöntekijältä Elina Braz de Almeidalta, kuinka joka joulu on pulaa siitä, mitä lasten joulupaketteihin laitetaan. Siitä hetkestä asti minulla oli ajatus, että tänä vuonna heidän ei siellä tarvitse miettiä tuota asiaa vaan aion hankkia jokaiselle lapselle pakettiin muutaman pienen tavaran. Myöhemmin tajusin sen tarkoittavan yhteensä lähes kolmeasataa pientä tavaraa.
Monesti epäilin, olisiko minun edes mahdollista hankkia niin montaa tavaraa – saati saada niitä kuljetettua mukanani Kutinaan asti. Vaikka epäilyjä oli, uskalsin silti luottaa kaiken menevän niin kuin on tarkoitettu ja Jumalan käsissä.
Tavaroita tuli loppujen lopuksi muutamilta yrityksiltä ja monilta yksityisiltä henkilöiltä, tein hyviä kirpputorilöytöjä ja lisäksi teimme Lappeenrannan Lappeen seurakunnan yhden nuortenleirin kanssa mm. kuusenkoristeita ja käsikoruja. Muita viemisiä olivat esimerkiksi kynät, vihkot, lelut, pelit, käsityöt ja pinssit.
Odotukset ja ajatukset ylittyivät
Viimeisinä iltoina ennen Kutinaan lähtöä kaikkien odotukset ja ajatukset ylittyivät, kun yksittäisiä tavaroita oli pakattu matkalaukkuun yli 700 kappaletta. Koska yhteen pakettiin meni useampi tavara, oli joululahjoja yli 70 lapselle. Paljon muuta ei siihen laukkuun mahtunutkaan! Matkustin Zagrebiin kolme vaatekertaa päällä ja Kutinassa lainasin myös vaatetta ystävältäni.
Ilon ja hämmästyksen lisäksi mieli täyttyi kiitollisuudesta. Vaikka olen tehnyt paljon töitä tämän projektin eteen, niin en ollut yksin – yhdessä muiden ihmisten ja Jumalan kanssa matkat taittuvat paljon rattoisammin. On ollut hienoa tuntea ja kokea yhdessä tekemisen meininkiä, tehdä hyvää ja myös näyttää, millä tavalla nuori ihminen voi esimerkiksi tehdä lähetystyötä. Jumala kyllä käyttää meidän omia ominaisuuksia ja meitä siellä missä juuri sitä osaamista tarvitaan.
Sini Paukkala
