Avioliittokäsityksen muuttaminen vaatisi kirkolliskokoukselta kolmen neljäsosan enemmistön. Kirkonkellarin kyselytuloksista voi päätellä, ettei tällaista enemmistöä avioliittolain muuttamisen puolesta ole. Kirkonkellari kysyi, mikä kolmesta arkkipiispa Kari Mäkisen esittämästä vaihtoehdoista on mielenkiintoisin jatkokäsittelyä varten: a.) Kirkko säilyttää vihkioikeutensa nykyisin edellytyksin, jolloin ainoastaan heteropareilla on edelleen mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen.b.) Kirkko luopuu vihkioikeudestaan, mutta voi siunata maistraatissa solmitun avioliiton. Tällöin … …

Avioliittokäsityksen muuttaminen vaatisi kirkolliskokoukselta kolmen neljäsosan enemmistön. Kirkonkellarin kyselytuloksista voi päätellä, ettei tällaista enemmistöä avioliittolain muuttamisen puolesta ole.

Kirkonkellari kysyi, mikä kolmesta arkkipiispa Kari Mäkisen esittämästä vaihtoehdoista on mielenkiintoisin jatkokäsittelyä varten:

a.) Kirkko säilyttää vihkioikeutensa nykyisin edellytyksin, jolloin ainoastaan heteropareilla on edelleen mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen.
b.) Kirkko luopuu vihkioikeudestaan, mutta voi siunata maistraatissa solmitun avioliiton. Tällöin ratkaistavaksi jää siunataanko myös homoavioliitot.
c.) Kirkko säilyttää vihkioikeutensa ja laajentaa käsitystään avioliitosta käsittämään myös samaa sukupuolta olevien suhteen.

Vastaajista 25 ilmoitti olevansa vaihtoehdon a.) kannalla, 13 vaihtoehdon c.) kannalla ja 11 vaihtoehdon b.) kannalla. Vastaaja sai valita yhden tai kaksi vaihtoehtoa.

Mikko Sulander huomauttaa artikkelissaan, että sinänsä tiedolla ei ole merkitystä, sillä ”asia tuskin tulee nyt istuvan kirkolliskokouksen päätettäväksi. Sen sijaan tiedolla voi olla merkitystä seuraavia kirkolliskokousvaaleja ajatellen. Homojen vihkiminen voi hyvinkin olla yksi seuraavien vaalien pääteemoista.”

Seuraavat kirkolliskokousvaalit käydään helmikuussa 2016.

Lue Kirkonkellarin juttu tästä linkistä.