Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

”Oli Jumalalta uhkarohkeaa antaa meille sanat”

 

– Olen kovasti opetellut puhumaan elämään valoa ja toivoa. Se on koulu, joka on vielä pahasti kesken, Elina Salminen kertoo. Kuva: Esko Anttikoski

Esikoisteoksensa julkaissut runoilija muistuttaa sanojen voimasta.

Elina Salminen on rakastanut sanoja aina. Hänelle kirjoittaminen on sielun kieli: tapa jäsentää omia ajatuksia ja elämää. Salminen kuvailee runojaan arkisesti ikään kuin kauppalistoiksi, joihin on kirjattu päivän mittaan mielessä pyörineitä asioita.

– En tiedä, riittäisikö sinnikkyyteni pitkän tarinan kehittelyyn tai juonen koukeroiden hiomiseen. Tykkään saada asioita valmiiksi.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Keskeneräisyys on kaunista

Muutama vuosi sitten Salmisen runot alkoivat siirtyä pöytälaatikosta myös muiden koettaviksi: ensin joihinkin Hanna-Maria Heleniuksen Polku-levyn lauluihin ja sitten omaan Kesken-runoblogiin.

Nyt Facebook-blogilla on yli 15 000 tykkääjää, ja yleisöpalautteen innoittamana on juuri syntynyt myös runokirja Jos minä jostain alkaisin (Visiokuva 2015).

Blogin nimi kertoo yhdestä Salmisen runoja yhdistävästä teemasta, keskeneräisyyden kauneudesta.

– Minulle on tärkeää, että sanat ovat totta ja niillä on sanojalle omakohtainen merkitys. Välillä seurakunnissa kuulee puheita tai laulun sanoja, jotka sisältävät taidokkaasti käytettyjä fraaseja, kliseitä ja kaanaan kieltä, mutta loppujen lopuksi käteen ei jää yhtään mitään.

Kliseiden välttämiseen Salminen pyrkii myös jumalasuhteessaan. Useat runot ovatkin samalla rukousta.

– Runoni ovat levinneet myös kristillisen kentän ulkopuolelle, ja saan paljon palautetta, jossa kehutaan jotain itselleni hyvin hengellistä tekstiä ihanaksi rakkausrunoksi, hän sanoo hymyillen.

Väline siunaukseen tai kiroukseen

Helsingin Saalem-seurakunnan iltapäiväkerhojen koordinaattorina työskentelevä Salminen toivoisi kristittyjen ymmärtävän laajemminkin sanojen voiman. Sanojen kautta voimme levittää joko siunausta tai kirousta.

– Oli Jumalalta aika uhkarohkeaa antaa meille sanat, Elina Salminen pohtii.

Hän kritisoi suomalaisia sanontoja, kuten ”Itku pitkästä ilosta” ja ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön”. Tutut lausahdukset siirtävät kielteisiä tulevaisuudenkuvia aina vain seuraaville sukupolville.

– Meidän kristittyjen pitäisi saada ne jo äkkiä korvattua toivon ja tulevaisuuden sanoilla.

 

Elina Salmisen Kesken-runoblogi Facebookissa: https://www.facebook.com/Kesken-480276675414450/

 

Aiheet