Miltä tuntuu lähteä kotoaan ja päätyä vieraaseen maahan? Pakolaisuus on osa joulun tarinaa – ja Suomen historiaa.
Suuri joukko ihmisiä viettää tänä vuonna Suomessa ensimmäistä jouluaan. He ovat tulleet maahan, joka on aivan erilainen kuin heidän omansa. On huoli sodan keskelle jääneistä tai matkalla kadonneista omaisista. Matka on ollut raskas. Uutta arkea varjostaa pelko siitä, ettei saakaan turvapaikkaa.
– Turvapaikanhakijoissa näkyy paljon samoja ilmiöitä, joita myös Suomen evakot joutuivat käymään läpi, Saarijärven vastaanottokeskuksen johtaja Tomi Kuosmanen sanoo.
Saarijärvellä on asunut kolmen kuukauden ajan kolmisensataa turvapaikanhakijaa kolmessa isommassa yksikössä sekä perheet omissa asunnoissaan. Henkilökuntaa keskuksessa on parikymmentä. Reiluun kolmeensataan henkeen mahtuu monenlaista tarinaa, Tomi Kuosmanen kertoo.
– Ihmisiä tulee monilla motiiveilla, ja onnenonkijoita myös palaa kotimaihinsa. Joukossa on myös rajuja tarinoita, ja ihmisillä näkyy esimerkiksi kidutusvammoja. Moni on ensimmäistä kertaa poissa omasta kotimaastaan. Minusta on hienoa, että voimme auttaa näitä ihmisiä.
Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksissa pyritään kertomaan tulijoille suomalaisesta kulttuurista ja historiasta, eikä joulua haluta piilottaa etupäässä Lähi-Idästä tulevilta turvapaikanhakijoilta.
– Joulu on heille yksi uusi asia muiden joukossa. Eivät he suhtaudu siihen mitenkään negatiivisesti ainakaan. Se kiinnostaa heitä, Tomi Kuosmanen kertoo.
Olenko oikealla tiellä?
Tomi Kuosmanen kertoo, että monissa turvapaikanhakijoissa näkyy niin evakkomatkan raskaus kuin myös kotimaan myrskyissä syntyneet traumat. Vastaanottokeskuksessa on puolestaan tullut uusia huolia sen päälle, että turvapaikan saaminenkin on epävarmaa.
– Jotkut ovat joutuneet palaamaan kotimaahansa, kun muun perheen turvallisuus on huonontunut tai läheinen on sairastunut. Sekin prosessi on käytävä läpi, tekivätkö he oikean ratkaisun lähtiessään etsimään parempaa huomista. Uusin huoli on se, antavatko suomalaiset anteeksi joidenkin turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset.
Vaikeista oloista tulevilla on myös ymmärrystä Suomen historiaa kohtaan.
– He tietävät, että jokainen maa joutuu käymään läpi vaikeita prosesseja, Tomi Kuosmanen muotoilee.
Saarijärvellä suomalaisesta joulusta kerrotaan turvapaikanhakijoille kulttuurisesti ja historiallisesti.
– Joulumakujakin on tarkoitus jo tarjota, Tomi Kuosmanen kertoo.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Ristin Voiton numerossa 51–52/2015.
