Kirjoittanut
Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi kirkolliskokouksen, joka kokoontuu Turussa 9.-13.5.
Kirkolliskokouksen avajaispuheessaan arkkipiispa Kari Mäkinen nosti esille kaksi merkkipaalua, joiden kynnyksellä kirkolliskokous aloittaa työskentelynsä: reformaation merkkivuoden ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden. Molempia juhlitaan vuonna 2017. Toisiinsa kietoutuneina ne ovat erottamaton osa sitä, keitä me suomalaiset olemme.
– Kun merkkivuodet osuvat päällekkäin, tulee tilaisuus pysähtyä katsomaan reformaation kirkkojen ja kansallisvaltioiden hitaasti muuttuvaa suhdetta. Kysymys on noussut pintaan kautta Euroopan uuskansallismielisyyden nousun myötä. Luterilaisten kirkkojen ääni on selkeä ja yhteinen: kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla. On myös kysytty kirkon lojaalisuudesta valtion eduille, linjauksille ja lainsäädännölle. Kirkkoa on haastettu julkiseen keskusteluun. Päivä päivältä on selkeämpää, että luterilaisuus ei ole vain suomalaisuutta eikä suomalaisuus vain luterilaisuutta, arkkipiispa Mäkinen totesi.
Arkkipiispa kuvaili puheessaan myös kirkon ja valtion suhdetta.
– Täällä kirkolliskokouksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussa julkishallinnossa, kuten tasapuolisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Se on tässä yhteydessä yhtä tärkeää todeta kuin se, että valtiojohto ei johda kirkkoa ja että kirkolla – muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin – on vapaa, tarvittaessa kriittinenkin toiminnan ja puheen tila yhteiskunnassa, arkkipiispa sanoi.
Arkkipiispa pohdiskeli avajaispuheessaan myös reformaation ja suomalaisuuden monitahoista yhteyttä:
– Reformaation kertomuksen jatkajina meidän on paikallaan osallistua itsenäisyyden juhlavuoden viettoon reippaasti ja hyvillä mielin.
