Kirjoittanut
50 vuotta sitten Billy Grahamin ja John Stottin yhteistyö synnytti Raamattua ja henkilökohtaista uskoa korostavan Lausannen liikkeen. Juhlavuonna kristikunta tarvitsee Lausannen julistusta jopa enemmän kuin ennen, arvioi Timo Keskitalo.
Vuonna 1955 baptistievankelista Billy Graham julisti evankeliumia yliopisto-opiskelijoille Cambridgessä. Hänen apunaan toimi anglikaanipastori John Stott. Yhdeksän vuotta myöhemmin parivaljakko johti Sveitsin Lausannessa kokousta, josta kasvoi herätyskristillistä maailmaa yhdistävä Lausannen liike.
Lausannen ensimmäisessä maailmanevankelioimisen kongressissa Billy Graham luetteli liikkeen tavoitteet. Ne olivat Raamatusta nouseva näky julistaa evankeliumia, lähetyskäskyn loppuun saattaminen ja kristittyjen yhteys näiden tehtävien toteuttamisessa. Kokous antoi Lausannen julistuksen, jonka keskeisin kirjoittaja oli John Stott.
Taustalla oli huoli siitä, että Jeesuksen kokonaisvaltaiseen seuraamiseen kutsuva lähetysjulistus oli korvautumassa pelkällä sosiaalisella vastuulla. Lausannen julistuksella lähetysajattelu haluttiin palauttaa sen raamatullisille juurilleen.
Kiistana kääntyminen
Suomessa Lausannen liikkeen perintöä vaalii muun muassa Suomen Evankelinen Allianssi, jonka yhteisöistä monet kuuluvat myös Suomen Lähetysneuvostoon. Suomen Lähetysneuvoston varapuheenjohtaja Timo Keskitalo pitää Lausannen julistusta edelleen erittäin ajankohtaisena.
– Tarvitsemme Lausannen julistuksen mukaista korjausliikettä nyt kenties vielä kipeämmin kuin 50 vuotta sitten. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta työskentely pohjautuu kristilliseen maailmankuvaan, mutta ilman kääntymiseen kutsuvaa evankeliumin julistusta maailmankuva ohenee, ja lopulta menetämme myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, Keskitalo arvioi.
– On onnellista, että Lausannen julistus laadittiin aikana, jolloin kristikunnalla oli vahvoja evankelisia missiologeja.
Ilman kääntymiseen kutsuvaa evankeliumin julistusta maailmankuva ohenee.
Keskitalo ammentaa mielellään heidän teologiastaan, joka korostaa Raamatun asemaa Jumalan sanana ja Kristusta ainoana pelastajana.
Monet järjestöt Suomessa ovat valinneet Lausannen julistuksen opilliseksi perustakseen. Timo Keskitalon mielestä olisi mielenkiintoista selvittää juhlavuoden kunniaksi, miten eri kirkkokunnat nykyisin määrittelevät suhteensa Lausannen julistukseen.
Puoli vuotta lähetysteologian juhlaa
Lausannen henki on esillä koko juhlavuoden. Radio Deissä kuullaan 10-osainen radiosarja ”Löytöretki evankelisen lähetystyön juurille”. Sarja on Suomen Evenkelisen Allianssin, Kylväjän, Suomen Lähetysneuvoston ja Kristityt yhdessä ry:n yhteistuotanto.
Ohjelmasarjan antia käsitellään ensi torstaina 21. maaliskuuta Kylväjä Areenassa, jossa aiheena on dynaaminen ja vaikuttava lähetystyö. Maksuton webinaari on suunnattu seurakuntien työntekijöille ja muille lähetystyön trendeistä ja tekemisestä kiinnostuneille.
Lausannen liikkeen merkitystä pohditaan myös Suomen Evankelisen Allianssin yhteyspäivässä 26. huhtikuuta Helsingissä.
Maailmanevankelioiminen on esillä lisäksi missiologisessa symposiumissa 7. kesäkuuta Jyväskylässä Kylväjän kesäpäivien yhteydessä. Symposiumissa ovat mukana muun muassa hindutaustainen filosofian tohtori Usha Reifsnider Lausannen liikkeestä ja johtaja Risto Jukko Kirkon lähetystyön keskuksesta. Symposiumiin voi osallistua myös etäyhteydellä.
Syyskuussa pidetään Etelä-Korean Soulissa Lausannen liikkeen neljäs maailmanevankelioinnin kongressi, jonka anti on esillä Suomessa 14. marraskuuta lähetysteologisessa symposiumissa Tampereella. Tapahtuman järjestää Suomen lähetysneuvosto yhdessä Suomen Evankelisen Allianssin ja Kylväjän kanssa.
Käänteentekevät kruunajaiset
Herätyskristillisten aarteiden runsas näkyminen keväästä syksyyn ilahduttaa Suomen Evankelisen Allianssin puheenjohtaja Kirsi Rothforsia.
– Meillä on paljon opittavaa menneestä. Seisomme edeltäjiemme hartioilla, emme halua hukata yhteyttä juuriimme. Rukoukseni on, että tämä kaikki koskettaa sydämiä niin, että uskomme vahvistuisi ja saisimme rohkeutta kertoa Jeesuksesta läheisillemme, Kirsi Rothfors sanoo.
Kylväjässä tuottajana työskentelevä Hanna Räsänen kurkisti historiallista radiosarjaa valmistellessaan vuonna 1731 järjestettyihin Kristian VI:n kruunajaisiin. Tanskan hovin kimalluksen keskelle oli kutsuttu myös kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf. Hän tapasi juhlissa Neitsytsaarilta tuodun orjan Anthony Ulrichin.
Zinzendorf sai kuulla orjien kovista oloista ja elämästä ilman Kristuksen valoa. Tästä alkoi suuri lähetysherätys, joka sai herrnhutilaiset pietistit matkustamaan aina Australiaan ja Tornionjokilaaksoon saakka.
Meillä on paljon opittavaa menneestä.
Räsänen kuljettaa ohjelman kuuntelijat Zinzendorfin havahtumisesta siihen perintöön, joka elää edelleen monissa suomalaisissa seurakunnissa ja lähetysjärjestöissä.
– Me menemme edelleen sinne, minne muut eivät ole menneet. Monet harjoittavat ammattejaan vaikeissa oloissa voidakseen elää Kristuksen rakkaudessa kaukaisten lähimmäistensä kanssa ja kertoakseen heille evankeliumin, Hanna Räsänen innostaa.
Teksti: Danielle Miettinen
