Kirjoittanut
Lausannen neljäs maailmankongressi alkoi julkilausuman julkistamisella. Tarjolla on analyysia maailmanlähetyksen tilasta.
Korean Inhceonissa lähellä Soulia vietetään parhaillaan Lausannen liikkeen neljännen maailmankongressin avajaisia. Koolla on 5000 lähetysvaikuttajaa tiettävästi 222 maasta. Tuoreimman tiedon mukaan delegaattien joukossa on 14 suomalaista. Avajaispäivänä julkistettiin tuoreeltaan Soulin julkilausuma sekä raportti lähetyskäskyn loppuunsaattamisesta. Tekstejä on tarkoitus käyttää työskentelyn virikkeinä viikon kestävän kongressin ohjelmassa. Julkilausuma jatkaa Lausannen julistuksen (1974), Manilan manifestin (1989) ja Kapkaupungin (2010) sitoumuksen ilmaisemaa maailmanevankelioimisen näkyä.
Lausannen liikkeen verkkosivujen mukaan liikkeen teologiaa on terävöitetty ja vahvistettu tuomalla työskentelyyn mukaan vaikuttajia kattavammin eri puolilta maailmaa sekä vahvistamalla naisten ja nuorten ääntä.
Avoin uudelle kumppanille
Lausannen liike juhlii Koreassa 50. syntymäpäiväänsä. Suomen delegaatioon kuuluva kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko toteaa, että kyse on globaalista megaluokan tapahtumasta, jonka ääni edustaa vähintään puolta miljardia kristittyä.
– Tapahtuman merkitys on siinä, että hyvin erilaisista konteksteista tulevat ihmiset kokoontuvat yhdessä pohtimaan maailmanlähetyksen tilaa, Jukko kommentoi.
Edellinen Lausannen-liikkeen maailmankongressi pidettiin 14 vuotta sitten.
Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen katsoo ”vieraanvaraisesti luterilaisen” järjestönsä jakavan monessa asiassa Lausannen liikkeen teologian. Molempien näkynä on tavoittamattomien tavoittaminen.
– Tästä näkökulmasta kongressi voi parhaimmillaan tarjota Kylväjälle lähetysteologian terävöittämistä ja uusien kumppaneiden löytymistä. Tämä voisi tapahtua erityisesti teologisen koulutuksen saralla sekä Aasian työmme hyödyksi, Kääriäinen arvioi.
– Lausannen kongressi on ainutlaatuinen kokoontuminen, jossa lähetyskäskyn todesta ottavat tahot tulevat yhteen hahmottamaan tehtävän edistymistä, jakamaan resurssejaan ja suunnittelemaan strategisesti järkevää yhteistyötä. Parhaimmillaan tämä voi sysätä maailman evankelioimisen uuteen vaiheeseen, Kääriäinen toivoo.
Uusia määritelmiä tavoittamattomille
Kylväjän apulaislähetysjohtaja Hanna Lindberg odottaa kongressilta tilannekatsausta siitä, mistä ja miten evankeliumin tavoittamattomat ihmiset löytyvät ja miten heidät nykyisin määritellään.
– Minua kiinnostaa, miten evankeliumi tänä päivänä viedään tavoittamattomien ulottuville ja miten ajantasaistettua tietoa sovelletaan Kylväjän linjauksiin.
Lindberg osallistui vuonna 2018 Kirkkojen Maailmanneuvoston Tansanian Arushassa järjestämään lähetyskonferenssiin.
– On mielenkiintoista verrata näiden kahden konferenssin lähestymistapoja toisiinsa.
Arushassa Lindberg pani merkille juutalaisten puuttumisen puheista, kun käsiteltiin tavoittamattomien kansanryhmien tavoittamista.
– Voiko kirkko jättää jonkun ihmisryhmän evankeliumin ulkopuolelle poliittisista syistä? Tämä on haasteellinen kysymys, joka koskee montaa maailmankolkkaa ja kansaa tällä hetkellä, Lindberg toteaa.
”Vahvempi ääni etelästä”
Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja Timo Elo olisi toivonut kongressin osallistujien joukkoon enemmän ihmisiä globaalista etelästä.
– Ihmettelen, miten voimme aidosti väittää olevamme koolla globaalina Kristuksen ruumiina, jos osallistujajoukko on kovin epäsuhtainen. Joka tapauksessa tapahtumaan osallistuu satoja ihmisiä globaalista etelästä. Odotan erityisesti heidän ja nuoremman polven sekä muiden usein syrjään jäävien äänen ja näkemysten kuulemista.
Aikaisempiin Lausannen kongressien aineistoihin Elo on tutustunut verkossa. Puheet eivät ole jääneet ylätason surinaksi, vaan ne ovat hänen mielestään saaneet muotoa syvällisenä teologiana ja muutoksina toimintatavoissa eri puolilla maailmaa.
Vuoden 2004 konferenssista Thaimaan Pattayalla Elolle on jäänyt mieleen vertauskuva veneistä. Moni lähetysyhteisö uskoo muskeliveneen voimaan, jossa moottorina ja polttoaineena ovat inhimilliset resurssit ja fiksut strategiat.
Toinen vaihtoehto on edetä purjeveneellä.
– Purjevenemalli kutsuu meidät tarkkailemaan tuulta, sitä, mitä Pyhä Henki tekee. Jotta voimme taittaa matkaa Pyhästä Hengestä riippuvaisina, meidän on toimittava yhdessä.
Elo muistuttaa, että ilman Pyhää Henkeä lähetystyössä ei voida tehdä mitään.
– Tämän vuoden etukäteismateriaaleissa on ollut esillä riippuvuus Jumalasta. Jospa eläisimme nyt aikaa, jolloin Jumala ravistelee meidät irti kaikkivoipaisuuden harhasta ja saa meidät nöyrtymään yhdessä Hänen eteensä, Timo Elo toivoo.
Tämä voi sysätä maailman evankelioimisen uuteen vaiheeseen.
Rinnakkaistapahtuma Helsingissä
Patmos Lähetyssäätiö järjestää Helsingissä viisipäiväisen rinnakkaistapahtuman, joka pureutuu Kongressin antiin suoratoistona ja keskusteluin. Tapahtumaa isännöi pastori Timo Keskitalo. Patmos-talolla järjestettäviin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Aiheen parissa jatketaan myös marraskuussa Tampereella. Suomen Lähetysneuvosto järjestää 14.11. Suomen Evankelisen Allianssin ja Kylväjän kanssa kaikille avoimen Lausannen kongressin antia ja merkitystä käsittelevän symposiumin. Kongressin suomalaiset osallistujat jakavat tilaisuudessa oppimaansa ja analysoivat sitä.
Teksti: Danielle Miettinen
Kuuntele Kylväjä Podista: Miltä lähetystyön tulevaisuus näyttää?
