Kirjoittanut
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Ketola sanoo, että luterilaiset muun muassa suhtautuvat vieraisiin uskontoihin maltillisesti: – Luterilaiset arvot ennustavat jopa keskimääräistä suopeampaa suhtautumista moskeijoihin.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisee nelivuotiskertomuksia, jotka kuvaavat sen tilaa ja erittelevät tapahtuneita kehityssuuntia.
Tuorein Osallistuva luterilaisuus -tutkimus paljastaa, että islamin ja erityisesti moskeijoiden vastustus Suomessa nousee valtaosin ei-uskonnolliselta pohjalta:
– Moskeijat koetaan uhkaksi suomalaiselle kulttuurille ja sekulaarille elämäntavalle, mikä paljastui tutkimuksessa siitä, että kansallistunne, perinteiset moraaliarvot ja kuulumattomuus uskonnollisiin yhdyskuntiin ennustivat voimakkaampaa kielteisyyttä, kertoo Kimmo Ketola.
Vain hyvin konservatiivisissa kristillisissä yhteisöissä esiintyy jonkin verran kielteisyyttä islamia kohtaan.
– Sen sijaan valtavirran luterilaisuus, herätysliikkeet mukaan lukien, näyttää jossain määrin suojaavan islamin kokemiselta uhkana.
Tutkimuksen perusteella Suomen luterilaisia yhdistävät ainakin nämä seitsemän seuraavaa piirrettä:
Suhtautuvat maltillisesti vieraisiin uskontoihin
Suomalaisista 60-80 prosenttia suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti vieraiden uskontojen läsnäoloon asuinympäristössään. Vaikka esimerkiksi islamia kohtaan esiintyy keskimääräistä enemmän kielteisyyttä, kuitenkin noin 60 prosenttia suhtautuu moskeijoihin myönteisesti tai neutraalisti.
Ketolan mukaan tilastollisissa analyyseissä on käynyt ilmi, että luterilaiset arvot jopa ennustavat keskimääräistä suopeampaa suhtautumista moskeijoihin.
Pitävät työtä kutsumuksenaan ja palvelutehtävänään
Suomen luterilaiset pitävät monia työhön liitettyjä arvoja tärkeämpänä kuin muut kotimaassaan asuvat. He painottavat työn merkitystä muiden ihmisten auttamisena ja palvelemisena, kutsumuksena sekä elämäntehtävänä.
Ketola vahvistaa, että luterilainen työetiikka on edelleen kiistatta olemassa:
– Luterilaisittain työn arvo perustuu siihen hyvään, jonka se toisille tuottaa.
Ilmaisevat hengellisyyttään musiikilla
Kaksi kolmasosaa suomalaisista on samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan ”virsilauluperinnettä tulee vaalia”. Joka neljäs suomalainen sanoo kuuntelevansa hengellistä musiikkia useammin kuin kerran kuussa ja puolet vähintään kerran vuodessa.
Musiikillinen kokeilevuus ja vuorovaikutus maallisten musiikillisten kulttuurien kanssa ovat luterilaisuudelle tunnusomaisia, mistä Ketolan mukaan todistavat viime aikoina yleistyneet erilaiset musiikilliset messukokeilut.
Panostavat kasvatukseen ja koulutukseen
Luterilaiset pitävät koulun uskonnonopetusta keskimääräistä tärkeämpänä.
Kantavat sosiaalista vastuuta
Arvoiltaan luterilaiset suomalaiset antavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin yli kaksi kertaa enemmän rahaa kuin muut. He pitävät auttamista paitsi kristillisenä myös jokaisen kansalaisen velvollisuutena.
Haluavat kirkon läsnäoloa yhteiskunnan instituutioissa
Luterilaiset tukevat muita voimakkaammin kirkon läsnäoloa yhteiskunnan instituutioissa, kuten armeijassa, vankiloissa, sairaaloissa, kouluissa ja yliopistoissa.
Toivovat kirkon puolustavan heikko-osaisia
Useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta haluaa, että kirkko puhuu heikko-osaisten puolesta. Ne, joilla on luterilainen arvomaailma, toivovat tätä vielä muitakin enemmän.
