Mikael Agricola loi Uuden testamentin suomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan. Hänen työnsä jatkuu, sillä monella kielellä ei vielä ole kirjakieltä, Raamattua tai opetusta.
Mikael Agricola, Turun piispa ja uskonpuhdistaja, loi Uuden testamentin suomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Häntä pidetäänkin siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään 9.4.
Agricolan työ jatkuu, sillä monella kielellä ei vielä ole kirjakieltä, Raamattua tai opetusta. Suomen Pipliaseura tekee maailmalla samankaltaista työtä kuin Agricola aikoinaan Suomessa, avaamalla tietä lukutaitoon ja koulutukseen.
Lukutaito ei ole vain taito, se on ihmisoikeus
Piplia tekee lukutaitotyötä sellaisten vähemmistökielten ja -kansojen parissa, joille ollaan parhaillaan kääntämässä ensimmäistä omakielistä Raamattua. Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmassa 20 000 naista oppii lukemaan. Ohjelma toimii kuudessa Afrikan maassa: Namibiassa, Tansaniassa, Keniassa, Malawissa, Angolassa ja Etiopiassa.
He oppivat ensimmäistä kertaa kirjoittamaan nimensä. He saavat identiteetin, mahdollisuuden auttaa itseään ja rakentaa perheelleen varmemman huomisen.
– Koulutusta ei ole aina arvostettu kulttuurissamme, mutta tämä koulutus luo toivoa. Itsekin opin lukemaan ja nyt saan tehdä töitä ja rakentaa perheelleni tulevaisuutta, kertoo namibialainen lukutaito-opettaja Johanna.
Lukemaan oppiminen auttaa työnsaannissa ja nostaa kokonaisia perheitä köyhyydestä. Lukutaitoinen äiti vie kouluun myös lapsensa, ja hyvän kierre saa alun.
Agricola-leivos juhlistaa suomen kielen päivää
Agricola-leivos muistuttaa niin lukutaitotyön merkityksestä kuin Mikael Agricolan Suomen kirjakielen hyväksi tekemästä työstä. Agricola-leivos toimii kansainvälisen lukutaitotyön symbolina ja muistuttaa niistä lähes 800 miljoonasta aikuisesta, joilla ei lukutaitoa vielä ole.
