Agricolan päivää vietetään 9.4. Agricola-leivos on lukutaitotyön symboli, joka muistuttaa suomalaisia maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkityksestä.
Noin 500 vuotta sitten Martti Luther esitti radikaalisti, että kansan tulisi voida lukea Raamattua omalla kielellään. Turussa ahersi myös Lutherin oppilas, Mikael Agricola, joka työtovereineen käänsi Uuden testamentin suomeksi ja loi suomen kirjakielen. Jo ennen Uuden testamentin julkaisemista Agricola laati ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian.
Myös nykyistä raamatunkäännöstyötä edeltää usein kirjakielen luominen ja lukutaitomateriaalien kehittäminen. Nykyiset pipliaseurat tekevät maailmanlaajuisesti samankaltaista työtä kuin Agricola aikoinaan Suomessa.
Agricola-leivosreseptiä on kehitetty vuosien varrella
Suomen Pipliaseura järjesti vuonna 2014 kilpailun, jossa etsittiin kansanäänestyksellä suomen kirjakielen isälle omaa leivosta. Voittajaksi äänestetty Agricola-leivos toimii lukutaitotyön symbolina.
Voittajan, blogisti Heidi Harjulan suunnittelemasta leivoksesta on kehitetty vuonna 2016 uudempi versio, jota on helppo tilata isompiin tilaisuuksiin paikallisilta leipomoyrittäjiltä – tai tehdä itse. Pipliaseuran kanssa kehitystyötä on tehnyt Kakkugallerian Sami Granroth. Vuonna 2019 kehitettiin uusi vegaaninen leivosresepti.
Agricola-leivoksessa yhdistyvät edelleen perinteikkyys ja nykyaikaisuus. Siinä maistuvat suomalaiset juuret, kaurainen pohja ja puolukkainen täyte. Leivos muistuttaa lukutaitotyön merkityksestä sekä työstä, jota Mikael Agricola aikoinaan teki suomalaisten hyväksi. Toisin kuin meille suomalaisille, oikeus omaan kirjakieleen ja lukutaitoon ei ole kaikille kansoille itsestäänselvyys. Lukutaito on perusihmisoikeus, joka poistaa köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa. Agricola-leivos lukutaidon puolesta on osa jatkumoa, joka liittää meidät historiaan mutta johdattaa myös tulevaan.
