Kirjoittanut
Raamattuun vetoaminen ei ole hyvä tapa kerätä akateemista meriittiä tiedeyhteisössä. Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala on niin ansioitunut tiedemies, että hänen ei tarvitse tästä välittää.
Maailman johtaviin ilmastonmuutostutkijoihin lukeutuva akateemikko Markku Kulmala nosti Raamatun useaan kertaan esille Tampereen teknillisessä yliopistossa keskiviikkona järjestetyssä Veritas Forumissa.
Akateemisen luento- ja keskustelutilaisuuden aiheina olivat tulevaisuuden uhkakuvat, turvallisuus ja toivo.
Kulmala kehotti kuulijoita tyytymään kohtuuteen, jotta voisimme keventää ympäristön kuormaa ja hillitä ilmastonmuutosta. Hän viittasi Johannes Kastajaan, joka söi hunajaa ja heinäsirkkoja.
‒ Ihan hyviä ne ovat. Poika ja pojanpoika ovat suunnitelleet heinäsirkkojen kasvattamista.
Kulmalalle esitettiin yleisön joukosta kysymys, miksi tämä valitsi kirjallisuudenhistoriasta juuri Raamatun, vaikka se ei käsittele ilmastonmuutoksen torjuntaa. Monta ajankohtaisempaakin teosta olisi kysyjän mielestä tarjolla.
‒ Onko mielekästä kääntyä Johannes Kastajan puoleen, ja sanoa, että hän söi heinäsirkkoja, miesopiskelija ihmetteli.
Arvot valintojen taustalla
Ihmisen valintojen taustalla vaikuttaa aina arvomaailma, Kulmala totesi. Valinnat ovat hänen mielestään psykologian, sosiaalitieteiden ja teologian alaan kuuluvien prosessien monimutkainen synteesi.
Hän kehotti vertaamaan tieteen ja Raamatun maailmankuvaa ja totesi, etteivät ne ole hänen mielestään ristiriidassa keskenään. Ympäristön kriisi johtuu siitä, että ihminen ei tyydy Raamatussa ihanteeksi annettuun kohtuuteen, vaan haluaa koko ajan lisää.
‒ Koko maailman pitäisi tehdä parannus ahneuden synnistä. Ei kaikkien silti tarvitse syödä vain hunajaa ja heinäsirkkoja, mutta eläinvalkuainen ei tule riittämään.
Töitä kuumalla pallolla
Kulmala rohkaisi opiskelijoita hyvillä työnsaantinäkymillä.
‒ Teillä tulee olemaan töitä, kun yritätte ratkaista kuumenevan maapallon ruuan ja veden tarpeen, ympäristön kemikalisaation, epidemiat, happamoitumisen, biodiversiteetin vähenemisen ja hiilinielujen heikkenemisen.
‒ Näitä ongelmia ei voi ratkaista yksitellen, vaan ne on ratkottava yhdessä. Eikä niitä ratkota yhden tutkimusryhmän tai maan voimavaroilla, vaan yhteistyönä, Kulmala totesi.
Yksilö vaikuttaa
Espoon Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll nosti esille jokaisen ihmisen mahdollisuuden vaikuttaa oman ympäristönsä turvallisuuteen.
‒ Lasteni kautta olen miettinyt sitä, että puhumme usein aika korkealentoisista asioista ja aika vähän yksittäisen ihmisen valinnoista. Tutkimuksen myötä minun turvallisuusajatteluni on mennyt yhä enemmän ihmisen suuntaan. Jokainen voi vaikuttaa voimakkaasti omaan lähipiiriinsä, Limnéll totesi.
Limnéll on julkaissut syyskuussa kirjan nuorten turvallisuuskäsityksistä yhdessä Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkosen kanssa.
Teos Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (Docendo) syntyi noin sadan suomalaisnuoren haastattelututkimuksen pohjalta.
Nuorten käsitykset Suomen turvallisuusuhkista osuivat monessa kohdin yksiin Limnéllin omien näkemysten kanssa.
‒ Nuoret ajattelevat, että jos on yhtenäinen yhteiskunta, jossa välitämme toisistamme, ulkopuolelta voi tulla melkein mitä vaan, ja me kyllä kestämme sen yhdessä.
Se, mistä ei puhuta
Limnéll kertoi yllättyneensä siitä, että suomalaisnuoret eivät maininneet kirkkoa tai uskontoa kertaakaan turvallisuuden tuottajina.
‒ Tutkijaa kiinnostaa se, mistä puhutaan ja se, mistä ei puhuta. Uskonnosta ja kirkosta nuoret eivät puhuneet ollenkaan. Niin kauan kuin minä muistan, turvallisuuspuheeseen on kuulunut koti, uskonto ja isänmaa.
Limnéllin mielestä muutos on mielenkiintoinen viesti nuorilta. Hiljaisuus kirkon ja uskonnon ympärillä olisi hänen mielestään uuden tutkimuksen aihe.
Tampereen Veritas Forum järjestettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston, seurakuntayhtymän, OPKOn, Kristittyjen teekkareiden ja helluntaiseurakunnan kanssa.
Veritas Forumit ovat akateemisia keskustelutilaisuuksia, joissa ajankohtaisia aiheita käsitellään maailmankatsomusten näkökulmasta.
Seuraava foorumi järjestetään keskiviikkona 4. lokakuuta Espoon Aalto-yliopistossa. Filosofi Frank Martela ja Areiopagi-verkkolehden päätoimittaja, väitöskirjatutkija Miikka Niiranen keskustelevat silloin hyvästä elämästä ja elämän tarkoituksesta.
